Miten se tapahtuu

Ei hätäapua, synnytystukos voi kestää päiviä ja johtaa kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Tukos voi katkaista naisen lantion kudosten verenkierron. Kun kuollut kudos irtoaa, synnytyskanavaan jää reikä, lääketieteellisesti sanottuna fisteli.

Traagista kyllä, fistelin ja kuolleena syntymisen välillä on vahva yhteys, ja tutkimusten mukaan noin 90 prosenttia naisista, joille kehittyy synnytysfisteli, synnyttää lopulta kuolleena syntyneen lapsen.

Synnytysfisteli on teollistuneissa maissa käytännössä eliminoitu, koska saatavilla on oikea-aikaista ja laadukasta lääketieteellistä hoitoa pitkittyneeseen ja tukkeutuneeseen synnytykseen – nimittäin keisarinleikkaus. Nykyään synnytysfisteliä esiintyy enimmäkseen köyhimmillä ja syrjäytyneimmillä naisilla ja tytöillä, erityisesti niillä, jotka asuvat kaukana lääketieteellisistä palveluista, ja niillä, joille palvelut eivät ole saatavilla, kohtuuhintaisia tai hyväksyttäviä. Fysiologisia tekijöitä, jotka aiheuttavat synnytystukoksia, ovat muun muassa teini-ikäisten tyttöjen synnyttäminen ennen kuin lantio on täysin kehittynyt, kaksosraskaus, vauvan perätilanne, aliravitsemus, pienikasvuisuus ja yleisesti ottaen huono terveydentila. Kuka tahansa nainen voi kuitenkin kokea synnytysesteen, myös vanhemmat naiset, jotka ovat jo synnyttäneet.

Naisille aiheutuvat seuraukset

Hoitamattomana synnytysfisteli aiheuttaa kroonista pidätyskyvyttömyyttä ja voi johtaa moniin muihin fyysisiin vaivoihin, kuten usein esiintyviin infektioihin, munuaissairauksiin, kivuliaisiin haavoihin ja hedelmättömyyteen. Fyysiset vammat voivat johtaa myös sosiaaliseen eristäytymiseen ja psyykkisiin haittoihin: Naiset ja tytöt, joilla on fisteli, eivät usein pysty työskentelemään, ja monet heistä joutuvat aviomiesten ja perheiden hylkäämiksi ja yhteisöjen hylkäämiksi, mikä lisää heidän köyhyyttään ja haavoittuvuuttaan.

Synnytysfistelin jatkuva esiintyminen on ihmisoikeusloukkaus, joka heijastaa asianomaisten syrjäytymistä ja sitä, että terveydenhuoltojärjestelmät eivät pysty vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Heidän eristyneisyytensä tarkoittaa sitä, että poliittiset päättäjät eivät usein huomaa heitä, eikä heidän tilaansa puututa tai sitä ehkäistä juurikaan. Tämän seurauksena naiset ja tytöt kärsivät tarpeettomasti, usein vuosia, eikä toivoa ole näköpiirissä.

Hoito, uudelleenkotouttaminen ja seuranta

Korjaavalla leikkauksella voidaan yleensä korjata fisteli. Valitettavasti tästä vammasta kärsivät naiset ja tytöt eivät useinkaan tiedä, että hoito on mahdollista, heillä ei ole varaa siihen tai he eivät pääse laitoksiin, joissa sitä on saatavilla. Korjausten tekemiseen tarvittavista korkeasti koulutetuista ja ammattitaitoisista kirurgeista on myös pulaa. On traagista, että nykyisellä edistymisvauhdilla monet fistelistä kärsivät naiset ja tytöt saattaisivat kuolla ennen kuin heitä koskaan hoidetaan.

Neuvontaa ja muita tukimuotoja – kuten toimeentulotaitoja, luku- ja kirjoitustaitoa, työvoimakoulutusta ja terveyskasvatusta – saatetaan myös tarvita, jotta naiset voisivat integroitua uudelleen yhteisöihinsä, rakentaa elämänsä uudelleen ja saada takaisin ihmisarvonsa ja toivonsa fistelistä selviytymisen jälkeen.

Seuranta on myös ratkaisevan tärkeää kaikille naisille ja tytöille, joille on tehty fistelin korjausleikkaus, sillä se auttaa varmistamaan, ettei vamma uusiudu myöhempien synnytysten aikana, ja auttaa suojelemaan sekä äidin että vauvan selviytymistä ja terveyttä. Naiset ja tytöt, jotka on todettu leikkauskelvottomiksi tai parantumattomiksi, tarvitsevat myös erityistä ja jatkuvaa huomiota ja tukea.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa

Ennaltaehkäisy on avainasemassa fistelin lopettamisessa. Kun taataan ammattitaitoinen synnytyshoito kaikissa synnytyksissä ja tarjotaan oikea-aikaista ja laadukasta synnytyssairaanhoidon ensiapua kaikille synnytyskomplikaatioita synnytyksen aikana sairastaville naisille ja tytöille, fistelistä tulisi kehitysmaissa yhtä harvinainen kuin teollisuusmaissa.

Lisäksi perhesuunnittelun tarjoaminen sitä haluaville voisi vähentää merkittävästi äitiysvammoja ja -kuolemia.

Tekijöihin, jotka edistävät naisten ja tyttöjen syrjäytymistä – muun muassa laadukkaiden terveyspalvelujen ja koulutuksen saatavuuden puute, jatkuva köyhyys, sukupuolten välinen ja sosioekonominen epätasa-arvo, lapsiavioliitot, nuorten raskaudet sekä epäonnistuminen ihmisoikeuksien suojelemisessa ja naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä – on puututtava myös.

Nämä ongelmat todennäköisesti kärjistyvät COVID-19:n vuoksi, kun terveydenhuoltojärjestelmät kamppailevat selviytyäkseen pandemiasta ja kun seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltopalvelut jäävät mahdollisesti sivuun. UNFPA arvioi, että COVID-19 voi johtaa siihen, että vuosina 2020-2030 solmitaan 13 miljoonaa lapsiavioliittoa lisää, joita ei muuten olisi solmittu. Ja jos perhesuunnittelupalveluihin kohdistuu merkittäviä häiriöitä keskimäärin kuuden kuukauden ajan, 47 miljoonaa naista 114:ssä alhaisen ja keskitulotason maassa ei voi käyttää nykyaikaisia ehkäisyvälineitä. Kaikki nämä seikat voivat vaikuttaa synnytysfistelin esiintyvyyteen.

UNFPA:n vastaus

Vuonna 2003 UNFPA ja sen yhteistyökumppanit käynnistivät maailmanlaajuisen kampanjan fistelin lopettamiseksi, joka on nyt aktiivinen yli 55 maassa ja joka toimii fistelin ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä fistelistä selvinneiden kuntouttamiseksi. Tähän mennessä UNFPA on maailmanlaajuisen kampanjan johtajana tukenut suoraan yli 113 000 naisten ja tyttöjen kirurgista korjausta, ja kumppanijärjestöt ovat tukeneet tuhansia muita. Nämä hoidot auttavat palauttamaan eloonjääneiden terveyden ja toivon, mikä antaa heille mahdollisuuden saada takaisin elämänsä ja ihmisarvonsa.

Tuhannet naiset ja tytöt ovat myös saaneet Äitien ja vastasyntyneiden terveyden temaattisen rahaston tuella uudelleenkotoutumispalveluja, mukaan lukien ammattitaitokoulutusta ja pieniä apurahoja yritysten perustamiseen. UNFPA on myös tukenut tuhansien terveydenhuoltohenkilöstön, kuten kirurgien, kätilöiden, sairaanhoitajien ja yhteisön terveydenhuoltohenkilöstön koulutusta. Kaikilla näillä terveydenhuollon ammattilaisilla on ratkaiseva rooli fistelin hoidossa, fistelin syntymisen ehkäisemisessä, eloonjääneiden tunnistamisessa ja hoitoon ohjaamisessa.

Yhdistyneet kansakunnat viettivät vuonna 2013 ensimmäistä kertaa 23. toukokuuta kansainvälistä päivää synnytysfistelin lopettamiseksi lisätäkseen tietoisuutta tästä asiasta ja saadakseen tukea ympäri maailmaa. Kansainvälinen päivä synnytysfistelin lopettamiseksi vietetään vuosittain ympäri maailmaa fistelin lopettamiseen sitoutuneiden kumppaneiden toimesta. Vuonna 2016 YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehotti päivän yhteydessä maailmaa lopettamaan fistulat yhden sukupolven kuluessa, ja UNFPA:n pääjohtaja toisti tämän viestin. Joulukuussa 2018 jäsenvaltiot hyväksyivät uuden fistulaa koskevan YK:n päätöslauselman, jossa kehotetaan lopettamaan fistula kymmenen vuoden kuluessa kestävän kehityksen Agenda 2030:n mukaisesti.

Tämä rohkea visio nostaa rimaa fistulaan puuttumisessa ja asettaa sen samalle tasolle muiden merkittävien maailmanlaajuisten aloitteiden kanssa, kuten ehkäistävissä olevien äitiys- ja vastasyntyneiden kuolemien lopettaminen, HIV:n lopettaminen, naisten sukupuolielinten silpomisen lopettaminen ja polion hävittäminen.

Päivitetty 23. toukokuuta 2020.