Mitä hemmettiä on dBFS, true peak, RMS, integrated loudness ja LUFS? Miksi minun täytyy tietää nämä oudot nimitykset?
Ammattimaisena äänisuunnittelijana törmäät lopulta teknisiin termeihin, joissa viitataan äänitasoihin ja loudnessiin. Asiakas saattaa kertoa sinulle: ”Tarvitsemme raidan, jonka integroitu äänenvoimakkuus on -23 LUFS, dynaaminen alue ≤15 LU ja todellinen huippu max -1 dBTP”. Vaikka olisitkin tuottanut ääntä muutaman vuoden ajan, saatat miettiä: ”
Olet luultavasti jo kuullut loudness-sodasta, ja me kaikki tiedämme, miltä kuulostaa, kun ääni ”huipentuu”, ”leikkaa” tai saavuttaa ”punaisen alueen”. Toistaiseksi kaikki on hyvin. Mutta jotta saat äänesi kuulostamaan miellyttävältä ja täyttämään alan vaatimukset, sinun on tiedettävä pari asiaa äänitasojen asettamisesta oikein ja siitä, miten äänekkyyttä kannattaa lähestyä ääntä luotaessa. Tässä on hauska video, jossa selitetään, mitä loudness-sota tekee audiolle käytännössä:
All you need is LUFS?
Tietylle medialle tuotetun audion pitäisi aina kuulostaa miellyttävältä, dynaamiselta ja enemmän tai vähemmän ”tasa-arvoiselta” havaitun loudnessin suhteen. Valitettavasti DAW:n perusmittarisi eivät anna sinulle koko totuutta äänestäsi. Nämä mittarit näyttävät äänen dBFS:nä (desibeleinä suhteessa täyteen asteikkoon) ja kertovat vain sen, onko audiosignaali leikattu vai ei. Todellisen äänenvoimakkuuden arvioimiseksi korvamme reagoivat keskimääräisiin tasoihin, eivät huipputasoihin.
Uusi standardi äänenvoimakkuuden mittaamiseen on LUFS (loudness units relative to full scale). Se kehitettiin mahdollistamaan äänitasojen normalisointi, ja se vastaa sitä, miten korvamme todellisuudessa havaitsevat äänen. LUFS-mittarit kertovat myös äänen integroidun äänekkyyden, joka on samanlainen kuin RMS (root mean square), mutta totuudenmukaisempi kuulomme kannalta. RMS kertoo signaalin keskimääräisen tehon, mutta LUFS:n integroitu äänenvoimakkuus on tarkempi äänenvoimakkuuden havaitsemisen kannalta.
Integroitu äänenvoimakkuus voidaan ymmärtää äänesi ”yleiseksi” tasoksi. On myös hyvä pitää mielessä, että eri mittarit palvelevat eri tarkoituksia. Sinun on silti käytettävä dBFS-mittareita varmistaaksesi, että signaalisi eivät ole clippingissä.
Miten kovaa on tarpeeksi kovaa?
Audiosi pitäisi aina olla tarpeeksi kovaa. Se, mitä tämä tarkoittaa, vaihtelee sen mukaan, kuinka meluisa ympäristö on (kuvittele lentoviihde), mitä laitetta käytät (esim. iPad kuulokkeilla bussissa) ja mikä on aiottu loppumedia (esim. kotitelevisio tai elokuvateatteri). Erityisesti yleisradiomediassa (TV, radio jne.) on standardeja, jotka edellyttävät, että äänellä on tiukasti määritelty integroitu äänenvoimakkuuden taso, tavallisimmin -23 LUFS. Tämän tarkoituksena on varmistaa terveen kuuloinen ääni ja välttää ärsyttävät dynaamiset kuopat mainosten ja ohjelmaäänen välillä.
Pitkä, teknisempi (mutta hauskempi!) selitys näistä asioista löytyy täältä:
Yhteenveto
Kun miksaat LUFS-arvojen mukaan, miksauksesi kuulostavat tasaisemmilta. dBFS-asteikko mittaa vain äänen sähköistä tasoa. Jos yrität miksata esim. tasolle -15dBFS, tuloksesi osuvat todennäköisesti joka kerta eri LUFS-tasoille ja saattavat kuulostaa lopulta erilaisilta.
Jos et vielä omista LUFS-mittaria, muista kiinnittää huomiota RMS-lukemiin. Jos dBFS-piikkitasosi nousevat yli -3dB:n, saatat olla pulassa. Nyrkkisääntönä -18dBFS:n ja -14dBFS:n tienoilla olevien RMS-lukemien pitäisi olla OK.
Erikoislahja – oma LUFS-mittari!
Vau! Kaikki edellä mainittu saattoi olla liikaa omaksuttavaksi. Erikoisherkkuna Audiodraft ja MeterPlugs tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden saada hieno loudness-mittari alennuksella 9. maaliskuuta 2016 asti. Sinulla on myös mahdollisuus voittaa tämä plugin ilmaiseksi ennen 9. maaliskuuta osallistumalla tähän Audiodraft Challengeen.
Jos haluat oppia lisää näistä asioista, tässä on joukko erittäin hyödyllisiä linkkejä, joihin kannattaa tutustua:
http://www.tcelectronic.com/loudness/loudness-explained/
http://www.tcelectronic.com/loudness/broadcast-standards/
http://downloads.bbc.co.uk/rd/pubs/whp/whp-pdf-files/WHP202.pdf
Lyhyt sanasto
dBFS – Desibelit suhteessa täyteen asteikkoon. Tätä asteikkoa käytetään amplituditasoille digitaalisissa järjestelmissä (esim. DAW:ssäsi). 0 dB FS on enimmäistaso. Asteikko viittaa signaalin amplitudiin verrattuna maksimiin, jota laite voi käsitellä ennen kuin tapahtuu clipping.
LUFS – Loudness units relative to Full Scale. Tämä on loudness-standardi, joka on suunniteltu mahdollistamaan äänitasojen normalisointi. Loudness Units (tai LU) on lisäyksikkö. Se kuvaa äänenvoimakkuutta ilman suoraa absoluuttista vertailukohtaa ja kuvaa siksi äänenvoimakkuuden tasoeroja. Esimerkiksi -23 LUFS:n ja -18 LUFS:n välinen ero on 5 LU.
dBTP – dB True Peak. Asteikko on itse asiassa dBFS, mutta se mitataan true peak -mittarilla. dBTP viittaa signaalin huippuamplitudiin verrattuna maksimiin, jota laite voi käsitellä ennen kuin tapahtuu clipping. Digitaalisissa järjestelmissä 0 dBTP vastaa suurinta tasoa (numeroa), jonka prosessori pystyy esittämään. Mitatut arvot ovat aina negatiivisia tai nolla, koska ne ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin täysi asteikko.
True Peak – Signaalin aaltomuodon suurin absoluuttinen taso. Se mittaa näytteiden huipputasoja ja näytteiden välisiä huippuja.
RMS – Root mean square. Äänisignaalin keskimääräinen teho, ja lähellä sitä, mitä korvasi havaitsevat äänenvoimakkuudeksi.
Loudness range – Äänen dynamiikka eli ero keskimääräisen ”pehmeän” ja keskimääräisen ”kovan” osan välillä (ääriarvoja lukuun ottamatta). Samanlainen kuin RMS, mutta perustuu LUFS-asteikkoon, joka on optimoitu ihmisen havaitsemiseen.