Tiedon levittämisessä käytettiin pääasiassa julisteita, paikallisia sanomalehtiä, paikallisradiota ja edellä mainittuja yleisötilaisuuksia. Näiden toimien tarkoituksena oli tiedottaa suurelle yleisölle hankkeesta ja siitä, että kokouksia järjestetään. Siihen sisältyi kertaluonteinen julkaisu sanomalehdissä, ja se lähetettiin paikallisradiossa muutaman päivän ajan.

Tiedon levittäminen on hyvin vähäistä osallistumista, sillä se on vain yksisuuntaista viestintää, mutta sillä on merkitystä tietoisuuden lisäämisessä, ja se voi tukea muita osallistumisvälineitä, kuten tässä tapaustutkimuksessa. Tärkeimmät edut ovat, että sillä voidaan tavoittaa myös ne, jotka eivät osallistu julkisiin kokouksiin, kuten hoitajat ja hiv/aids-potilaat. On kuitenkin epätodennäköistä, että se tavoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä, kuten naisia ja köyhiä, heidän työtaakkansa, sanomalehtien ja radion saatavuuden ja paljon alhaisemman luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Monilla hankealueilla on myös kielellisiä esteitä, sillä heikommassa asemassa olevat ryhmät puhuvat eri murteita. Lukutaito, kielet ja koulutus vaikuttavat hankkeen tunnettuuteen ja ymmärtämiseen, mikä vaikuttaa hankkeen tehokkuuteen ja osallistumiseen muihin osallistumistapahtumiin. Kehittyneissä maissa lukutaito- ja koulutusasteet ovat paljon korkeammat, mutta myös tiedon ylikuormituksella ja sen vaikutuksella hanketietoisuuteen on merkitystä.

Tapaustutkimuksessa käytetyt tiedonlevitysmenetelmät johtivat siihen, että sosiaalisen pääoman hyödyt eivät juurikaan päässeet toteutumaan. Vaihtoehtoiset menetelmät voisivat mobilisoida ja vahvistaa olemassa olevaa sosiaalista pääomaa ja tarjota mahdollisuuksia uuden sosiaalisen pääoman rakentamiseen. Paikallisia neuvontahenkilöitä voitaisiin hyödyntää tiedon välittämisessä heidän päivittäisen toimintansa kautta kylässä. Perinteiset johtajat voisivat myös edistää tätä suusanallista tiedon levittämistä ja samalla vahvistaa olemassa olevia perinteisiä verkostoja. Toinen mahdollinen tapa on käyttää kulttuurisesti sopivia neuvontamenetelmiä, kuten laulua, roolileikkejä, nukketeatteria tai tanssia. Nämä mahdollisuudet olisivat rajalliset kehittyneissä maissa, mutta voi olla kontekstisidonnaisia olosuhteita, joissa olemassa olevia verkostoja voitaisiin hyödyntää tiedon levittämisessä.

  • Tiedon levittäminen – Osallistumistapaustutkimus
  • Keskittymisryhmät – Osallistumistapaustutkimus
  • Julkiset tapaamiset – Osallistumistapaustutkimus
  • Kyselylomakkeet – Osallistumistapaustutkimus
  • suositukset – Osallistumistapaustutkimus

.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.