Keskustelkaa tästä artikkelista
Herra A, 45-vuotias, raportoi ärtyneisyydestä, mielenkiinnon menetyksestä, unihäiriöistä, lisääntyneestä itsekritiikistä ja vähentyneestä itsestä huolehtimisesta viimeisen kuukauden aikana ylennyksen jälkeen töissä. Hänellä on aiemmin ollut 3 merkittävää masennusjaksoa, joista 1 vaati sairaalahoitoa. Viimeisten kahden vuoden ajan hänen masennusoireitaan oli hoidettu menestyksekkäästi esitalopraamilla, 10 mg/d, sekä bupropionilla, 150 mg/d. A haluaa lopettaa nämä lääkkeet seksuaalisten toimintahäiriöiden vuoksi. Hän kysyy, voisiko ei-lääkkeellisistä strategioista olla apua.
Yksi harkittavaksi vaihtoehdoksi herra A:lle sopii mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia (mindfulness-based cognitive therapy, MBCT), joka on alun perin kehitetty auttamaan masennuksen uusiutumisen ehkäisemisessä. MBCT voi myös vähentää masennus- ja ahdistusoireita. Viime aikoina MBCT:n on osoitettu auttavan henkilöitä lopettamaan masennuslääkkeet masennuksesta toipumisen jälkeen.
Säännöllisen mindfulness-meditaation on osoitettu johtavan aivojen rakenteellisiin muutoksiin, jotka voivat auttaa selittämään, miten harjoitus vaikuttaa tehokkaasti psykiatrisiin oireisiin ( laatikko ). Asianmukaisella koulutuksella psykiatrit voivat auttaa potilaita hyödyntämään tämän kognitiivisen hoidon etuja.
Box
Säännöllisen mindfulness-harjoittelun on osoitettu lisäävän aivokuoren paksuutta alueilla, jotka liittyvät tarkkaavaisuuteen, interoceptioon ja aistien käsittelyyn, kuten prefrontaalisella aivokuorella ja oikealla anteriorisella insulalla.a Tämä tukee hypoteesia, jonka mukaan mindfulness on tapa virittää mieli omiin sisäisiin prosesseihin ja että tähän osallistuvat samat sosiaaliset hermopiirit, jotka ovat mukana ihmissuhteiden välisessä virittäytymisessä – keskimmäiset prefrontaalialueet, insula, ylempi temporaaliaivokuori ja peilihermosolujärjestelmä.b
Amygdalan vasteet. Mindfulness parantaa affektien säätelyä optimoimalla amygdalan prefrontaalisen aivokuoren säätelyä. Viimeaikainen kehitys masennuksen patofysiologian ymmärtämisessä on korostanut vasemman lateraalisen-ventromediaalisen prefrontaalisen piirin sitoutumisen puutetta, joka on tärkeää amygdala-vasteiden alasäätämiselle negatiivisiin ärsykkeisiin.c Dispositionaalinen mindfulness liittyy suurempaan prefrontaalisen aivokuoren aktivoitumiseen ja siihen liittyvään amygdala-aktiivisuuden suurempaan vähenemiseen affektien merkintätehtävien aikana, mikä johtaa tehostuneeseen affektien säätelyyn yksilöillä, joilla on korkeampi mielenhallinta.d
Vasemmanpuoleinen etupuolinen etuosan aktivoituminen. Muut tutkijat ovat tutkineet mindfulnessin roolia tasapainoisen prefrontaalisen epäsymmetrian ylläpitämisessä. Suhteellinen vasemmanpuoleinen prefrontaalinen aktivaatio liittyy affektiiviseen tyyliin, jolle on ominaista vahvempi taipumus positiivisiin tunnereaktioihin ja lähestymis- / palkitsemissuuntautuneeseen käyttäytymiseen, kun taas suhteellinen oikeanpuoleinen aktivaatio liittyy vahvempaan taipumukseen negatiivisiin tunnereaktioihin ja välttämis- / vetäytymissuuntautuneeseen käyttäytymiseen.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että vasemmanpuoleinen anteriorinen aktivaatio lisääntyi merkittävästi mindfulness-pohjaiseen stressin vähentämiseen osallistuvilla henkilöillä verrattuna kontrolleihin.e Vastaavasti tutkimuksessa, jossa arvioitiin mindfulness-pohjaisen kognitiivisen terapian (MBCT) vaikutusta frontaaliseen epäsymmetriaan aiemmin itsemurhaa tehneillä henkilöillä, MBCT-osallistujat säilyttivät tasapainoisen mallin prefrontaalisessa aktivaatiossa, kun taas tavanomaisen hoidon mukaisessa ryhmässä havaittiin merkittävää heikkenemistä kohti vähentynyttä suhteellista vasemmanpuoleista etupiirin aktivointia. Nämä havainnot viittaavat mindfulness-intervention suojaavaan vaikutukseen.f
Lähde: Viitteet tässä kuvattuihin tutkimuksiin löytyvät tästä artikkelista osoitteessa CurrentPsychiatry.com
Mitä on mindfulness-meditaatio?
Meditaatiolla tarkoitetaan erilaisia käytäntöjä, jotka tarkoituksellisesti kohdistavat huomion auttaakseen harjoittajaa irrottautumaan tiedostamattomasta ajatuksiin ja tunteisiin uppoutumisesta. Toisin kuin keskittävässä meditaatiossa – jossa harjoittajat kohdistavat huomionsa yhteen kohteeseen, kuten sanaan (mantraan), ruumiinosaan tai ulkoiseen esineeseen – mindfulness-meditaatioon osallistujat tuovat huomionsa monenlaisiin kohteisiin (kuten hengitykseen, kehoon, tunteisiin tai ajatuksiin), sellaisina kuin ne ilmenevät hetki hetkeltä tietoisuudessa.
Mindfulness on arvostelematonta, nykyhetkessä tapahtuvaa tarkkaavaisuutta, jossa jokainen ajatus, tunne tai aistimus, joka nousee esiin huomiokentässä, tunnustetaan ja hyväksytään sellaisenaan.1-3 Bishop et al4 määrittelivät mindfulnessin 2-komponenttisen mallin:
- itsesäätelevä välittömän kokemuksen tarkkaavaisuus, mikä mahdollistaa mielen tapahtumien lisääntyneen tunnistamisen nykyhetkessä
- uteliaisuuden, avoimuuden ja hyväksynnän suuntautumisen omiin kokemuksiin jokaisessa hetkessä.
Mindfulness-pohjaiset interventiot
Buddhalainen ja länsimainen psykologia pohjustavat useimpien mindfulness-pohjaisten kliinisten interventioiden teoreettista viitekehystä, kuten esim:
- Akseptio- ja sitoutumisterapia (ACT)
- Dialektinen käyttäytymisterapia (DBT)
- Mindfulness-pohjainen stressin vähentäminen (MBSR)
- MBCT.
Koska mindfulness on vain yksi ACT:n ja DBT:n useista osatekijöistä,5 tässä katsauksessa keskitytään MBCT:hen ja MBSR:ään, joissa mindfulness-taitojen opettaminen on hoidon keskeinen painopiste.
MBCT ja MBSR. MBCT sisältää monia näkökohtia kroonisen kivun hallintaan kehitetystä manuaalisesta MBSR-hoito-ohjelmasta.6,7 MBSR on omistettu lähes kokonaan tietoisuustaitojen viljelemiseen kautta:
- virallisia mindfulness-meditaatioharjoituksia, kuten kehon skannausta (tarkoituksellista tietoisuuden tuomista kehon tuntemuksiin), tietoista venyttelyä ja hengityksen/ruumiin/äänten/ajatusten tietoisuutta
- epävirallisia harjoituksia, mukaan lukien päivittäisten toimintojen, kuten ruokailun, tietoisuutta.1
MBSR sisältää tyypillisesti 8-10 viikoittaista ryhmäkokoontumista, joiden kesto on kahdesta kahteen ja puoleen tuntiin ja joissa on mukana 10-40 osallistujaa ja joilla on epäyhtenäinen tai heterogeeninen kliininen sairaudentila. Jokaisessa istunnossa potilaille opetetaan mindfulness-taitoja ja -harjoituksia. Tyypillisesti koko päivän kestävä meditaatioharjoitus viikonloppuna seuraa istuntoa 5 tai 6. Osallistujat osallistuvat myös päivittäiseen meditaatioharjoitukseen ja kotitehtäviin, joiden tarkoituksena on integroida tietoisuustaidot jokapäiväiseen elämään.