Muistiinpanot

Global Communication in Danish Business Organizations -hanketta tukevat Tanskan humanististen tieteiden tutkimusneuvosto, Etelä-Tanskan yliopisto ja kaksi monikansallista yritystä. Olen kiitollinen globaalin viestinnän tutkimusryhmän jäsenille (Teresa Cadierno, Dennis Day, Mikkel Flyverbom, Astrid Jensen ja Sharon Millar) tämän artikkelin aiempaa versiota koskevista kommenteista; mahdolliset jäljelle jääneet puutteet ovat tietenkin minun vastuullani.

Globaalia viestintää koskevaa hanketta varten globaali työpaikka määriteltiin työympäristöksi, jossa työntekijöiden työhön kuuluu säännöllistä ja eri viestintävälineitä käyttävää viestintää muista maista tulevien ihmisten kanssa.

Tiettyihin ihmisryhmiin viittaaminen ”kulttuureina” on luonnostaan ongelmallista. Ongelma on siinä, että tämä käytäntö antaa vaikutelman, että kulttuuri on jotain hienostunutta ja staattista, yleisesti viitaten jaettujen merkitysten kiinteään perintöön. Vastakkainen näkemys on, että kulttuuri olisi nähtävä merkitysprosessina eli ihmisryhmien aktiivisena merkitysten rakentamisena ja neuvottelemisena (ks. esim. Street, 1991 Street, B. 1991. ”Kulttuuri on verbi: Anthropological aspects of language and cultural process”. Teoksessa Kieli ja kulttuuri, Toim: Graddol, D, Thompson, L ja Byram, M. 23-43. Clevedon, , UK: Multilingual Matters. ). Termiä ”kulttuuri(t)” käytetään tässä artikkelissa paremman termin puuttuessa nämä ongelmat mielessä pitäen.

Käännösten tarkkuuden varmistamiseksi on käytetty useita kääntäjiä, mukaan lukien äidinkieleltään tanskan kielen puhujia, jotka hallitsevat täydellisesti englannin kielen, ja äidinkieleltään englannin kielen puhujia, jotka hallitsevat täydellisesti tanskan kielen.

Tarkoituksena lienee, että työntekijät pyrkivät rekonstruoimaan merkityksen sen perusteella, mitä he tietävät lähettäjän äidinkielestä ja kulttuurista.

Tanska koostuu Jyllannista, Saksaan liitetystä niemimaasta, Füninin saaresta, Seelannin saaresta, jossa on pääkaupunki Kööpenhamina, sekä useista pienemmistä saarista. Jyllannin asukkaat kutsuvat joskus Seelantia paholaisen saareksi (”Djævle⊘en” tanskaksi), mikä oletettavasti viittaa siihen, että saarta hallitsee paholainen tai että siellä asuu pikkupaholaisia.

Tutkimuksessamme mukana olleet tietotekniikan tukijat tapaavat todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin superkäyttäjät, joiden kanssa he kommunikoivat. Joko siksi, että heillä on yhteisiä projekteja, tai siksi, että IT-tukihenkilöt matkustavat säännöllisesti eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin tytäryhtiöihin ratkaisemaan erityisen monimutkaisia IT-ongelmia. Työntekijät eivät kuitenkaan saa virallista koulutusta kulttuurienvälisestä osaamisesta, joten heidän kykynsä kommunikoida perustuvat yksinomaan henkilökohtaiseen kokemukseen – ja stereotypioihin.