Britannialainen arkeologi
Sir Arthur John Evans löysi Kreetalta muinaisen Knossoksen kaupungin rauniot ja sen mukana kehittyneen pronssikauden sivilisaation, jonka hän nimesi ”minolaiseksi”. Evans löysi myös tuhansia tabletteja, joissa oli minolaiset kirjoitusmerkit, joita kutsuttiin nimillä Lineaarinen A ja Lineaarinen B. Kun Lineaarinen B -kirjoitus purettiin, sen tallentama kieli osoittautui kreikan varhaiseksi muodoksi. Kreetan löydöt valaisivat Egeanmeren sivilisaation ajanjaksoa, joka oli aiemmin tunnettu lähinnä sen hämäristä heijastuksista klassisen Kreikan mytologiassa.
Arthur Evans syntyi 3. heinäkuuta 1851 Nash Millsissä, Hertfordshiressä, Englannissa. Hän opiskeli Harrow Schoolissa, Oxfordin yliopiston Brasenose Collegessa ja Göttingenin yliopistossa. Valmistuttuaan Evans matkusti veljensä Lewisin kanssa Bosniaan ja oli todistamassa talonpoikien kansannousua ottomaanien hallintoa vastaan. Myöhemmin hän työskenteli Manchester Guardian -lehden kirjeenvaihtajana Balkanilla, ja hänestä tuli Britannian Balkanin pakolaisrahaston sihteeri. Hän tunnisti Bosniassa ja Makedoniassa monia muinaisia roomalaisia kohteita, kuten kaupunkeja ja teitä. Hänen Guardian-lehteen kirjoittamansa raportit Balkanin kiistanalaisen alueen tapahtumista ja olosuhteista saivat viranomaiset kuitenkin syyttämään häntä vakoilusta. Hänet pidätettiin, vangittiin ja karkotettiin vuonna 1882.
Neljä vuotta aiemmin Evans oli mennyt naimisiin Margaret Freemanin kanssa, joka oli Evansin työparina tämän kuolemaan asti vuonna 1893. Vuosina 1884-1908 hän toimi Oxfordin Ashmolean-museon kuraattorina. Hän oli Britannian akatemian perustajajäsen vuonna 1902, ja hänestä tuli Oxfordin esihistoriallisen arkeologian ylimääräinen professori vuonna 1909.
Evans kiinnostui Kreetasta nähtyään saarelta peräisin olevia muinaisia kolikoita ja veistettyjä sinettileimoja. Tehtyään ensimmäisen matkansa vuonna 1894 hän julkaisi kreetalaiset kuvakirjoitukset ja prae-fenikialaiset kirjoitukset ja esitti, että Kreikan mantereen esiklassinen mykeneläinen sivilisaatio oli peräisin Kreetalta. Vuonna 1899 hän osti saarelta maata, myös Knossoksen paikan, kaivauksia varten.
Kreetan saari sijaitsee strategisesti Kreikan mantereen kärjen edustalla. Se oli Egeanmeren tärkein meri- ja kauppamahti noin 4 000 vuotta sitten alkaen. Kreikkalainen legenda kertoo kreetalaisesta kuningas Minoksesta, jonka palatsin pihapiiriin kuului labyrintti, jossa kerrottiin asuvan Minotauros-niminen peto. Minotauros kuvattiin pelottavaksi olennoksi, joka oli vyötäröstä ylöspäin härkä ja vyötäröstä alaspäin ihminen ja jonka kreikkalainen sankari Theseus lopulta surmasi. Tämä legenda saattoi olla allegorinen kuvaus minolaisen sivilisaation tuhosta noin vuonna 1450 eaa. läheisellä saarella tapahtuneen tulivuorenpurkauksen jälkeen.
Vuoden sisällä siitä, kun Evans oli aloittanut kaivaukset Knossoksessa, hän paljasti palatsin rauniot. Sen yli viisi hehtaaria kattava alue oli järjestetty monimutkaisella tavalla, joka muistutti legendaarisen Minotauroksen labyrinttiä. Tämä sai Evansin keksimään muinaisesta sivilisaatiosta nimen ”minolainen”. Minolaisen kerroksen alta hän löysi vielä varhaisemman asutuksen neoliittiselta kaudelta. Evans lyötiin ritariksi vuonna 1911. Ensimmäisen maailmansodan ajaksi pidettyä taukoa lukuun ottamatta Evans jatkoi kaivauksiaan Knossoksessa vuoteen 1935 asti, jolloin hän oli 84-vuotias. Hän kuvaili siellä tekemäänsä työtä teoksessa The Palace of Minos (4 nidettä, 1921-1936).
Vaikka Evans oli toivonut pystyvänsä tulkitsemaan Knossoksesta löydetyt kolme kirjoitusmerkkiä – kuvakirjoituksen ja kaksi kirjoitusmuotoa, joita kutsutaan nimillä Lineaarinen A ja Lineaarinen B-merkki – hän ei siinä onnistunut. Hänen Englannissa vuonna 1936 pitämänsä luento herätti kuitenkin Michael Ventrisin (1922-1956) mielenkiinnon, ja hän tulkitsi lopulta Linear B:n. Evans kuoli 11. heinäkuuta 1941 Youlburyssa, Oxfordin lähellä sijaitsevassa kaupungissa. Hänen Knossoksen tutkimuksensa siirtyi British School of Archaeologyn haltuun, ja se jatkuu tänäkin päivänä.
SHERRI CHASIN CALVO