Lenin

Pian kuolemansa jälkeen Leninin ruumis balsamoitiin ja asetettiin Moskovan Punaiselle torille. Hänen kannattajansa, jotka yrittivät kehittää henkilökulttia, antoivat liioiteltuja kertomuksia hänen johtajuudestaan, joista monet historioitsijat ovat kiistäneet.

Vaikka Leniniin voidaankin viitata hellästi Neuvosto-Venäjän isänä, häntä syytetään usein siitä, että hän loi pohjan Stalinin pakkotyö- ja joukkomurhakampanjoille. Vallankumouksen aikana Lenin vangitsi ja karkotti vastustajiaan, aiheutti maatalouspolitiikallaan laajamittaisen nälänhädän ja pakotti muun muassa tuhansia talonpoikia pakkotyöleireille.

Leninin ajatukset tasa-arvosta eivät voi kumota hänen despoottista käytöstään.

Stalin

Vähän ennen kuolemaansa Lenin vaati Stalinin syrjäyttämistä, koska hänen suosionsa oli kasvanut sekä kommunistisen puolueen sisällä että venäläisten keskuudessa.
Stalin onnistui säilyttämään asemansa puoluesihteerinä ja nousi itsevaltaiseksi johtajaksi Leninin kuoltua.

Stalinin hallinto on kirjattu yhdeksi historian verisimmistä. Puhdistuksissa, nälänhädässä ja pakkotyössä kuoli miljoonia ihmisiä. Stalinin toimia on usein kutsuttu kansanmurhaksi/rikoksiksi ihmisyyttä vastaan. On jopa esitetty, että Stalinin hallinnon aiheuttamat kuolemantapaukset ovat suurempia kuin natsihallinnon julmuuden aiheuttamat kuolemantapaukset.

Poliittinen merkitys: Venäjä ja sen jälkeinen haaste kapitalismille

Lännessä oltiin hermostuneita maailman suurimman maan Neuvostoliiton uudesta kehityksestä. Tämä johtui siitä, että Neuvostoliiton kommunistinen ideologia oli suora uhka länsimaiselle demokratialle ja kapitalismille.

Stalinia pidettiin despoottina, jonka tarkoituksena oli saavuttaa maailmanvalta ja ideologinen ylivalta. Tästä vihamielisyydestä huolimatta Neuvostoliiton oli toisessa maailmansodassa pakko taistella Britannian ja myöhemmin Yhdysvaltojen (USA) johtamien liittoutuneiden kanssa yhteistä vihollista, saksalaisia, vastaan. Tämän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ottivat Britannialta ja Länsi-Euroopalta vallan maailman johtajina ja kehittyivät suurvalloiksi.

Kun sota päättyi ja heidän yhteiset vihollisensa oli lyöty, maailman kaksi vahvinta kansakuntaa ajautuivat katkeraan valtataisteluun, joka kesti yli 40 vuotta ja uhkasi tuhota koko maapallon. Se tunnettiin nimellä kylmä sota, ja vuosien 1947 ja 1990 välillä maat ympäri maailmaa sekaantuivat siihen tavalla tai toisella, kun hallitukset joutuivat valitsemaan puolensa joko kommunismin ja Neuvostoliiton puolesta tai sitä vastaan.

Sisällöllisesti Neuvostoliitto oli sortava valtio, joka ei ollut lunastanut lupaustaan, jonka mukaan se olisi ollut massojen hallitsema. Todellisuudessa bolshevikkien eli Venäjän kommunistinen puolue oli totalitaarinen hallinto, joka halusi kontrolloida kaikkien alamaisensa julkista ja yksityistä elämää.

Vuonna 1990 kommunismi Venäjällä kaatui ja Neuvostoliitto hajosi. Nykyään entisen Neuvostoliiton valtiot ovat itsenäisiä, mutta muodostavat osan Itsenäisten valtioiden yhteisöä. Nykyäänkin kommunistisia valtioita ovat Kiina, Kuuba ja Pohjois-Korea.