Tokkadelfiinit ovat kaikki yksilöitä. Jokainen kommunikoi ainutlaatuisella vihellyksellä, ja tutkijat ovat nyt virittäytymässä näihin erityisiin ääniin auttaakseen suojelemaan rakastettua lajia.

Australialaisen Edith Cowanin yliopiston (ECU) ja Curtinin yliopiston tutkijat käyttävät näköaistin sijaan ääntä delfiiniyhteisöjen seuraamiseen. Osana tutkimusta Länsi-Australian Swan-joessa eläviä pullonokkadelfiinejä seurattiin, jotta saataisiin selville, voitaisiinko ainutlaatuiset vihellykset yhdistää yksilöihin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun alueella kokeiltiin akustista seurantayritystä, ja tutkimuksen päättyessä yli 500 vihellystä oli yhdistetty delfiinien valokuviin.

Curtinin yliopiston professori Christine Erbe kertoo Euronews Livingille, että ”vihellys on kuin yksilön nimi”. Jokaisella yksittäisellä delfiinillä ”on ainutlaatuinen allekirjoituspilli, jonka se päästää, kun se on eristyksissä ryhmästä, jotta eläimet löytävät toisensa uudelleen. Nämä ovat kuin kontaktihuutoja.”

”Delfiinit ovat sosiaalisia olentoja ja niitä nähdään hyvin usein ryhmissä, mikä tekee vihellysten yhdistämisestä tiettyihin yksilöihin hyvin haastavaa”, hän sanoo.

Tutkijat pystyivät kuulemaan delfiinien kommunikoinnin korkealla taajuudella käyttämällä käsikäyttöisiä hydrofoneja, jotka oli sijoitettu pienveneen laiturin kylkeen 1,5 metrin syvyyteen. Tämän tuloksena ”useimmat vihellystyypit saatiin rajattua mahdollisiin delfiineihin, jotka olisivat voineet tuottaa sen”, Christine jatkaa.

Tuloksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia delfiinien suojeluun maailmanlaajuisesti, ECU:n tutkijatohtori, apulaisprofessori Chandra Salgado vahvistaa. Tähän asti tutkijat ympäri maailmaa ovat turvautuneet ”työläisiin ja kalliisiin visuaalisiin tutkimuksiin veneillä yksittäisten delfiinien seuraamiseksi”, hän sanoo.

Tutkimus perustui viime vuosien aiempien tutkimusmatkojen tietoihin. Tulokset saatiin sovittamalla yhteen kahden riippumattoman tutkimuksen kierrätysdataa, joista toinen perustui valokuvatunnistukseen ja toinen vedenalaiseen ääneen, korrelaation selvittämiseksi. ”Kävimme kirjaimellisesti läpi tietokantojamme etsiessämme päiviä, jolloin meillä oli samanaikaisia valokuvia delfiineistä ja vedenalaisia äänityksiä”, Christine kertoo. ”Seuraava tavoitteemme on rajata tämä yksilöihin.”

Millaisia pullonokkadelfiinit ovat?

Pullonokkadelfiinilaji tunnetaan erityisen älykkäänä ja karismaattisena – niiden kaareva suu antaa vaikutelman ystävällisestä, jatkuvasta hymystä. Niiden keskimääräinen elinikä on 45-50 vuotta, ne ovat kooltaan 10-14 jalkaa ja painavat noin 1 100 kiloa.

Natural Geographicin mukaan ne voivat luonnossa saavuttaa yli 18 mailin tuntinopeuden ja nousta pintaan hengittämään noin kaksi tai kolme kertaa minuutissa. Koska ne liikkuvat niin nopeasti, niitä on vaikea jäljittää.

”Delfiinit ovat sosiaalisia eläimiä, ja tässä tutkimuksessa tutkittujen kaltaiset ääntelyt toimivat sekä elintärkeänä eläinten välisen kommunikaation muotona että tärkeänä välineenä metsästyksessä ja ruokailussa”, sanoo Lucy Babey, tiede-&päällikkö ORCA:n valaan- ja valaiden suojelusta vastaavasta järjestöstä. Hän lisää: ”Tämänkaltaisten tutkimusten kautta saadut tiedot näistä eläimistä auttavat meitä suojelemaan lajeja, joita uhkaavat useammat eri uhkat kuin missään muussa vaiheessa historiaa.”

Uhkaako ilmastonmuutos delfiinejä?

Delfiinejä uhkaa muiden lajien, kuten tonnikalan, kaupallinen kalastus, ja ne voivat sotkeutua verkkoihin ja muihin kalastusvälineisiin. Whale and Dolphin Conservation (WDC) -järjestön tiedottajan Danny Grovesin mukaan ihmisen toiminta, joka voi vaikuttaa delfiinien jokapäiväiseen elämään, on ”merenkulun, öljyn ja kaasun etsinnän, sotilaallisen toiminnan ja ihmisen aiheuttaman saastumisen aiheuttamaa vedenalaista melua”.

Ilmastonmuutos voi myös vaikuttaa delfiinien selviytymismahdollisuuksiin ”muuttamalla niiden saaliin jakaantumista, kun suosimansa veden lämpötilat muuttuvat, mikä puolestaan saattaa muuttaa delfiinien jakaantumista”. Voimme käyttää akustisia tietoja delfiinien seurantaan, joten voimme ajan mittaan ymmärtää näitä muuttuvia tarpeita, kun myös ilmasto muuttuu”, hän selittää.

”Juuri nyt on kuitenkin varmaan hyvä aika olla villivalas tai delfiini, joka uiskentelee valtameressä”, Danny toteaa lopuksi. ”Sillä välin, kun me olemme lukkojen takana, ne valtaavat reviiriään takaisin.”