Mustaine pyrki myös tietoisesti työskentelemään tiiviimmin bändin kanssa, vaikka sessioiden aikana ilmeni joitakin jännitteitä. Tuottaja Max Normanin pyynnöstä Megadeth hidasti tempoaan entisestään Countdown To Extinctionista ja keskittyi voimakkaampiin laulumelodioihin ja radioystävällisempiin kappalerakenteisiin. Jokaisen, joka luulee kaavan heikentävän miksausta, tarvitsee kuitenkin vain kuunnella jyrisevää avausbiisiä ”Reckoning Day” ymmärtääkseen, että Megadeth oli edelleen tosissaan.

”Reckoning Day” on todisteena siitä, että bändin vähemmän on enemmän -lähestymistapa ei merkinnyt voiman menetystä. Sen lihaksikkaan lead-riffin yksinkertaisuus mahdollistaa niin kolossaalisen voiman, ettei siinä ole tilaa liian hemmotteleville kitarasooloille tai mutkittelevalle fretworkille. Itse asiassa Mustaine opetteli antamaan Megadethin toimia yksikkönä, ja rytmisektio seisoi nyt virtuoosimaisten kuusisormistensa rinnalla.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kitarateattereille olisi ollut sijaa muualla Youthanasiassa. Todellakin, ”Train Of Consequencesin” luontaista rockradiomaisuutta kompensoi Marty Friedmanin ketterä sormityöskentely, joka antoi kappaleelle selvän Megadethin maun. Friedmanin ja Mustainen kitaransoitto tasapainottaa ”Addicted To Chaosin” jolkottelevaa groovea, ja vaikka ”A Tout Le Monde” liukuu vaarallisen lähelle balladin aluetta, etumiehen räiskyvä laulu vetää sen takaisin.

Yhteiskuntatietoisempi näkemys

Youthanasiassa Megadethin uusi voima tulee ”Elysian Fieldsin” ja ”The Killing Roadin” kaltaisten kappaleiden yksinkertaisuudesta, jokainen riffi ja groove on treenattu täsmällisesti kohteeseensa, sen sijaan, että se olisi ollut hajanaisempaa kuin heidän miljoonia kilometrejä tunnissa kulkevan speed metalinsa menneisyydessä. Ja vaikka ”Blood Of Heroes” antaa ymmärtää jatkoa aiempien albumien sotilaallisille teemoille, Megadethin kuudes levy välittää sosiaalisesti tietoisemman näkemyksen; sen nimi leikittelee ”eutanasiaan”, korostaen Mustainen huolta nuoremman sukupolven tulevaisuudesta väkivallan ja huumeiden yleistyessä heidän ryhmänsä keskuudessa.

Yli vuosikymmenen kuluttua oman yhtyeensä perustamisesta Dave Mustaine ei enää halunnut kuulua planeetan nopeinta metallia soittavan yhtyeen jäseneksi. Sen sijaan hänen kunnianhimonsa oli olla suurimmassa. Vaikka Megadeth ei koskaan yltänyt genretoveriensa Metallican menestykseen, Youthanasia jatkoi kuitenkin edeltäjänsä aloittamaa vauhtia. Julkaisunsa jälkeen, 1. marraskuuta 1994, albumi nousi Billboard 200 -listan sijalle 4. Muutamassa viikossa se sertifioitiin platinaksi, ja sitä myytiin yli miljoona kappaletta pelkästään Yhdysvalloissa.

Youthanasiaa voi ostaa täältä.

Kuuntele Megadethin parhaita kappaleita Apple Musicissa ja Spotifyssa. War Is Over