Jep, puhumme taas With Confidencesta.
Viime viikolla With Confidence paljasti suunnitelmansa uuden musiikin suhteen; julkaisi singlen nimeltä ”That Something” ja ilmoitti toisesta LP:stään ”Love And Loathing”. Suurimmaksi osaksi kaikki vaikuttaa hyvältä ja hienolta. Bändi julkistaa uutta musiikkia, fanit ovat tyytyväisiä, ja keskustelu päättyy. Paitsi että joistakin bändin sosiaalisen median viesteistä löytyy kommentteja, joissa mainitaan viime vuonna basisti/vokalisti Jayden Seeleyyn kohdistuneista seksuaalisista väärinkäytöksistä alaikäisen kanssa.
Etten menen asioiden edelle, nuo syytökset tulivat heti sen jälkeen, kun With Confidence oli hätäisesti eronnut kitaristi Luke ”Rockets” Thomasin kanssa sen jälkeen, kun sana oli levinnyt siitä, että tämä oli sekstailinut teini-ikäisen naispuolisen fanin kanssa. Luke oli 22-vuotias väitetyn välikohtauksen aikaan, kun taas tyttö oli tiettävästi 14-vuotias; se jatkui jonkin aikaa, kun hän kysyi tytöltä enemmän kinkseistä ja fetisseistä heidän online-vuorovaikutuksensa aikana. Vaikka minun on korostettava, että fyysistä kosketusta ei tapahtunut, se on silti aika ällöttävää. Puhua yhteisymmärryksessä tällaisista seksuaalisista aiheista oman ikäisensä naisen kanssa? Joo, kaikki hyvin. Mutta teini-ikäisen tytön kanssa, ja vieläpä sellaisen, joka nauttii musiikista, johon hän kuului ja joka siten loi voimatasapainon epätasapainon? Joo, ei, painukaa vittuun.
Kaikessa tässä ei ollut mitään lausuntoa Lukelta itseltään. Itse asiassa WithConilta tuli kaksi viestiä, joissa todettiin, että he eivät olleet etukäteen tietoisia näistä asioista, että Luke on aina pitänyt yksityiselämänsä omana tietonaan, että kitaristi ei ole enää yhtyeen jäsen, ja että tällaista vallan väärinkäyttöä tapahtuu liian usein alalla. Sen lisäksi, että heidän valokuvaajansa Brandon Lung myönsi kuulleensa näistä Lukea koskevista ongelmista ennen kuin kaikki tapahtui Twitterissä, mutta pysyi hiljaa, ryhmä poisti ongelmallisen jäsenen ja jatkoi eteenpäin. Okei, hienoa, hyvä niin – niin näissä tilanteissa käy. Mutta sitten, todellisena sekasotkuna, vain pari päivää myöhemmin Luken tapauksen jälkeen toinen nuori nainen ilmoittautui Twitterissä ja haukkui Jaydenin siitä, että hänellä oli ollut samanlaisia kokemuksia Jaydenin kanssa hänen ollessaan teini-ikäinen sosiaalisen median alustoilla, kuten Snapchatissa ja vastaavissa.
Nyt tässä kohtaa tapa, jolla tämä bändi käsittelee tätä koko asiaa, yhtäkkiä muuttuu.
Varmalla mielellä, 2018. PC: Amber Paredes.
Heti sen jälkeen, kun Luke oli paljastunut netissä, hänet potkittiin heti pihalle ja kolme muuta jäljellä olevaa jäsentä tuomitsivat hänet. Vaikka se, mitä Luke teki, oli karmivaa ja paskamaista – siitä voimme kaikki olla samaa mieltä – hänelle ei annettu samanlaista kohteliaisuutta kuin Jaydenille antaa lausuntoa tai pyytää anteeksi. Hän sai vain potkut (ja syystäkin), mutta ei mahdollisuutta puolustautua tai puhua omasta puolestaan. Jaydenin tapauksessa etumiehelle annettiin kuitenkin aikaa käsitellä häntä vastaan esitettyjä syytöksiä. Hän pystyi pyytämään anteeksi, kumoamaan joitakin tytön väitteitä – että hän oli 20 eikä 21-vuotias, että tyttö lähestyi häntä ensin, että se tapahtui jokin aika sitten, mutta hän tietää, että osa syytöksistä on vääriä jne. – ja mikä tärkeintä, hän pystyi pysymään bändissä. (Voit lukea laulajan lausunnon täältä).
Heti kun keskustelu siirtyy Lukesta Jaydeniin, tekopyhyys näkyy. Onhan se tekopyhää potkia yksi jäsen ulos näin vakavien asioiden takia, mutta olla tekemättä samaa keulakuvalleen; sen sijaan antaa hänelle erityiskohtelua vedota asioihinsa, kun pää on sananmukaisesti hakkuutähteä vastassa. Oletan, että WithCon perusteli asiaa sillä, että koska Jaydenin tilanne ei ollut yhtä tuore kuin Luken; että koska Jayden ei ole yhtä ”korvattava” jäsen kuin Luke oli; ja että koska hänen keskusteluistaan tämän nuoren tytön kanssa liikkui netissä paljon vähemmän valokuvia, he ehkä uskoivat asian olevan ”ei-asia”. Ja siksi toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä vähemmän. Tämä ei ehkä ollut bändin tarkoitus – koska nämä ovat todellakin hankalia asioita – mutta se oli se viesti, jonka bändi lähetti sillä, miten se käsitteli asiaa. (Bändi soitti hyväntekeväisyyskeikan aiemmin tänä vuonna – ensimmäisen live-keikkansa takaisin sitten vuoden 2017 – ja olisi erittäin mielenkiintoista nähdä, varattiinko heidät soittamaan kyseinen keikka ennen vai jälkeen viime vuoden tapahtumien).
Katsoen tätä kaikkea nyt kesäkuussa 2018, koko asia oli vain hoidettu niin huonosti. Tuolloin muistan vain tunteneeni todella sääliä rumpali Josh Brozzesia ja kitaristi/vokalisti Inigo Del Carmenia kohtaan, koska he eivät tehneet tässä mitään väärää. WithConin nimen tahrivat muut jäsenet, eivät he.
Sen jälkeen, kun tämä kaikki tapahtui, heidän levy-yhtiönsä Hopeless Records ei ole puhunut asiasta putkeakaan. PR-ystäväni, joka työskentelee Hopelessin kanssa täällä Australiassa, kertoi minulle, että he pyysivät lausuntoa jo joulukuussa 2017 puolestani. Valitettavasti emme kuulleet mitään takaisin. Minulla on myös Hopeless Recordsin pääjohtajan sähköpostiosoite ja olen miettinyt, lähetänkö hänelle sähköpostia vai en. En ole vielä tehnyt sitä, koska rehellisesti sanottuna, jos levy-yhtiö ei ole tähän mennessä sanonut mitään, se ei tule sanomaan mitään, eikä tule koskaan sanomaankaan – riippumatta siitä, ottaako joku kovaääninen kirjoittaja Australiasta heihin yhteyttä vai ei.
Todellakin useimmiten levy-yhtiö pysyy usein hiljaa, koska he eivät ole näissä tapauksissa syytteessä. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että jonkinlainen lausunto pitäisi julkaista tällaisissa asioissa, ettei vaikeneminen anna väärää vaikutelmaa julkisuuteen. Lisäksi jotkut kollegani ovat maininneet, että UNIFIED ei ole myöskään sanonut mitään tästä asiasta. Ihan vain selvennyksenä, käsittääkseni vaikka kyseinen australialainen levy-yhtiö tekee yhteistyötä Hopeless Recordsin artistien kanssa, ja vaikka he ovat työskennelleet With Confidence -yhtyeen kanssa ennenkin (debyyttialbuminsa syklin osalta), bändi ei varsinaisesti ole UNIFIEDin alaisuudessa tai sen manageroima.
Viimeiseksi, tuntuiko kenestäkään muusta, joka seurasi tätä tarinaa loppuvuodesta 2017, hieman pahoinvoivalta lukiessaan bändin lausuntoa uudesta albumista? Katsokaa:
”’Love and Loathing’ on katsaus moderniin romantiikkaan ja pohdinta siitä, miten me yksilöinä opimme ja kasvamme sen keskellä. ’That Something,’ on ensimmäinen esimerkkimme tästä; tilannekuva kukoistavasta ruususta.”
Anteeksi, minun oli vain pakko pyyhkiä oksennus suustani tuossa käytetyn putkijuoksevan kuuman sanaleikin takia. Niinku, miten vitussa kukaan bändissä, sen johtoryhmässä tai Hopelessissa ei poiminut ”tilannekuvaa ruususta, joka kukoistaa” ja tajunnut miten huonosti se tulkitaan ottaen huomioon bändin menneisyyden riitaisan luonteen? Bändille, jolla on oletettavasti nuori ja pääosin naispuolinen fanikunta, eikä vähempää.
Seuraavasti, katsoiko kukaan oikeasti tuota poikabändi-temppaa-pop-rock-musiikkivideota eikä kärttyillyt hemmetin aurinkoon? Sen lisäksi, että mielestäni kenenkään ei pitäisi ottaa parisuhdeneuvoja bändiltä, jonka kaksi jäsentä – aikuisina miehinä – sekstaili teinityttöjen kanssa, ”That Something” oli vain valitettavan tylsä ja epäilen suuresti, että WithCon ei tule käsittelemään viime vuoden kiistoja itse musiikissaan. Joten joo, älkää ehkä odottako meiltä arvostelua ’Love And Loathingista’.
Tämä on pakollista, tiedän, mutta muistakaa, että jos olette kokeneet tai jos joku tuntemanne henkilö on kokenut samankaltaisia välikohtauksia, joista tässä artikkelissa puhutaan, voitte ottaa yhteyttä 1800RESPECTiin täältä saadaksenne lisäapua. Et ole yksin.