En ole kuntosääntöjen ystävä. Meillä kaikilla on hyvin erilaiset tavoitteet, vartalot, kuntotasot, kyvyt ja mieltymykset – ja kaikki nämä asiat vaihtelevat päivän, mielialan ja kaiken muun elämässämme tapahtuvan mukaan. Joten kovien ja tiukkojen sääntöjen asettamisessa ei yleensä ole paljon järkeä. Mutta on yksi kuntosääntö, jonka asetan itselleni ja jota harvoin koskaan rikon: En koskaan jätä maanantaita väliin.
Käyn samalla treenitunnilla joka ikinen maanantai-ilta. Sen nimi on Stoked 360 ja sen vetää julkkisvalmentaja Kira Stokes. Mielestäni se on yksi NYC:n kovimmista treenitunneista – ja olen kokeillut oman osani tunneista tässä kaupungissa. Se on 75 minuuttia kiertoharjoittelua, jossa on hyppynaru ”taukoja” ja ”jäähdyttely”, johon kuuluu käsivarsisarja 2-kiloisten painojen kanssa. Lievästi sanottuna se pieksee minut joka kerta.
Harvinaisissa olosuhteissa joudun jättämään maanantai-illan treenini väliin, mutta on todella, todella harvinaista, että jätän sen vapaaehtoisesti väliin. Tässä on syy, miksi vannon tämän yhden ”säännön” nimeen.
- Treenaaminen maanantaina tarkoittaa, että aloitan viikkoni sillä tunteella, että olen saavuttanut ainakin yhden ison asian.
- Se auttaa minua myös tuntemaan itseni valmiiksi selviytymään mistä tahansa muusta haasteesta, joka tulee eteeni.
- Jos viikkoni on liian kiireinen, minua lohduttaa tieto siitä, että sain ainakin yhden kunnon treenin tehtyä.
- Kun treenaan kerran, haluan yleensä treenata useammin.”
Treenaaminen maanantaina tarkoittaa, että aloitan viikkoni sillä tunteella, että olen saavuttanut ainakin yhden ison asian.
Maanantait voivat olla rasittavia. Paluu töihin kahden vapaapäivän jälkeen on vaikeaa, ja päivän päätteeksi olen henkisesti uupunut ja käyn ahdistuneena läpi massiivisen tehtävälistani tulevaa viikkoa varten. Vaikka olisin kuinka väsynyt, menen treenitunnille, koska tiedän, että sen jälkeen olen todella ylpeä itsestäni siitä, että olen ottanut haasteen vastaan ja murskannut sen. Mikään ei ole minulle motivoivampaa kuin se onnistumisen tunne, jonka saan rankan treenin jälkeen. Se todella auttaa minua omaksumaan ”can-do”-asenteen tulevaa viikkoa varten.
Se auttaa minua myös tuntemaan itseni valmiiksi selviytymään mistä tahansa muusta haasteesta, joka tulee eteeni.
Tämä johtuu lähinnä siitä, että Stoked 360 on viikon kovin treeni. Minulta kesti reilut puoli vuotta ennen kuin tunsin, että pystyn vihdoin ja viimein selviytymään tunnista kepeästi. Joten joka kerta, kun otan sen, tunnen erityisen psyykkisesti tarttua siihen ja lopetan tunnen itseni vahvemmaksi kuin koskaan. Lähden tunnilta paremmalla asenteella kuin sinne tullessani – koska tiedän, että jos pystyn tähän pitkän ja väsyttävän päivän jälkeen, pystyn selviytymään kaikesta, mitä viikko tuo tullessaan.
Jos viikkoni on liian kiireinen, minua lohduttaa tieto siitä, että sain ainakin yhden kunnon treenin tehtyä.
Yritän todella kovasti aikatauluttaa treenit jokaisen viikon alussa niin, että ne todella mahtuvat aikatauluihini, mutta paskaa sattuu. Työ tulee liian kiireiseksi, elämä tulee tielle, sattumalta tulee tilaisuus tehdä jotain siistiä ja erilaista ja sanon kyllä. On monia syitä jättää treeni väliin, ja mitä minuun tulee, se ei ole asia, josta meidän pitäisi tuntea syyllisyyttä tai häpeää.
Sen sanottuani pidän liikuntaa parhaana itsehoitomuotonani (no, okei, unen lisäksi) – rakastan sitä, että tiedän tekeväni jotakin, joka on hyväksi terveydelleni. Kun treenaan maanantai-iltana oikein kunnolla, tiedän, että vaikka en pääsisikään salille loppuviikosta, olen tehnyt jotain itselleni. Ja jotain on aina parempi kuin ei mitään.”
Kun treenaan kerran, haluan yleensä treenata useammin.”
Maanantai-illan treenini todella antaa sävyn tulevalle viikolleni ja saa minut tekemään lisää treenejä myöhemmin. Kun aloitat viikon tunteella, että olet saavuttanut jotain ja olet positiivinen, haluat jatkaa sitä, eikö niin? Viikon puoliväliin mennessä kaipaan taas niitä fiiliksiä, joten haluan treenata ja yritän oikeasti varata sille aikaa. Minulla on todella vaikeaa motivoida itseäni ensimmäistä kertaa viikon puolivälissä, kun olen jo syvällä arjessa – mutta jos pääsen liikkeelle ennen kuin asiat muuttuvat liian hektisiksi, pidän todennäköisemmin kiinni liikunnasta ja etsin tilaisuuksia liikkua kiireisestä aikataulustani huolimatta.
Jopa silloin, kun en todellakaan ole sillä tuulella, että haluaisin tehdä kovasti töitä maanantaina, tiedän, että päädyn kiittämään itseäni koko loppuviikon ajan siitä, että olen pitänyt kiinni säännöstäni ja asettanut sen etusijalle.
Monet säännöt voivat tuntua rajoittavilta; omani tuntuu vapauttavalta. Paras tapa tehdä säännön noudattamisesta vaivatonta? Etsi sellainen, jota et todellakaan halua rikkoa.