Sanakirjan mukaan ’seuran’ alkuperäinen merkitys oli jotain sellaista kuin seura, toveruus, tila, jossa ollaan ryhmässä muiden ihmisten kanssa eikä yksin. Sinua kuvattaisiin olevan ”seurassa” tai ”seurassa” tai ”seurassa”, tai tarkemmin sanottuna ehkä ”wanabeen ja suzi br:n seurassa”.
Se on etymologisesti sukua sanalle ”companion” (kumppani on joku, jonka kanssa olet seurassa), ja se on viime kädessä peräisin latinan sanoista, jotka tarkoittavat ”leivän jakamista yhdessä”.
Myöhemmin ”seurueesta” tuli konkreettinen substantiivi tietylle ihmisryhmälle, jonka kanssa olet sillä hetkellä tekemisissä: Canterburyn tarinoissa Chaucer puhuu pyhiinvaeltajista ”erilaisten ihmisten seurueena”, ja siitä puolestaan kehittyi sanan käyttö muodollisesta ihmisorganisaatiosta. Mutta se ei ollut alkuperäinen merkitys.
Keski- ja varhaismodernissa englannissa oli useita tapoja ilmaista ajatus siitä, että on jonkun seurassa tai antaa hänen olla omassa seurassaan. Keep company with them, bear them company, do them company, accompany them. Jotkut näistä ovat poistuneet kokonaan käytöstä; ’keep company with someone’ on nykyään arkaaista (mutta oli käytössä vielä 50 vuotta sitten), mutta ’keep someone company’ on edelleen säännöllisessä käytössä.