Kun Vesuvius purkautui vuonna 79 jKr., sen aiheuttamat tuhot läheisissä kaupungeissa olivat katastrofaaliset. Nyt näyttää siltä, että kuumuus oli niin valtava, että se muutti erään uhrin aivot lasiksi – tämän uskotaan olevan ensimmäinen kerta, kun tämä on nähty.

Asiantuntijat sanovat havainneensa, että Herculaneumissa uhrin kallon sisältä löytyneet kiiltävän, kiinteän mustan materiaalin roiskeet näyttävät olevan kuumuuden muuttaman ihmisen aivokudoksen jäänteitä.

Heidän mukaansa löytö on merkittävä, sillä aivokudos säilyy hajoamisen vuoksi harvoin lainkaan, ja jos sitä löytyy, se on yleensä muuttunut saippuaksi.

”Tähän mennessä ei ole koskaan löydetty lasitettuja aivojäännöksiä”, sanoo tohtori Pier Paolo Petrone, Napolin Federico II -yliopiston oikeusantropologi ja tutkimuksen toinen kirjoittaja.

Vitrifioidut aivofragmentit Vitrifioidut aivofragmentit
. Valokuva: Dr. Pier Paolo Petrone/New England Journal of Medicine

Kirjoittaessaan New England Journal of Medicine -lehdessä Petrone ja kollegat paljastavat, että lasittuneet aivot kuuluivat noin 25-vuotiaalle miehelle, joka löydettiin 1960-luvulla makaamassa kasvot alaspäin puiselta sängyltä tulivuoren tuhkakasan alta – asento, joka viittaa siihen, että hän nukkui, kun katastrofi iski kaupunkiin.

Sänky oli pienessä huoneessa, joka oli osa Collegium Augustaliumia, rakennusta, joka liittyi keisarilliseen kulttiin, jossa palvottiin entistä keisari Augustusta. Petronen mukaan uhrin uskotaan olleen talonmies.

Petrone kertoi, että hän huomasi mustat sirpaleet talonmiehen kallossa, kun hän hiljattain keskittyi tutkimuksissaan collegesta löydettyihin ihmisjäännöksiin.

”Huomasin, että pään sisällä oli jotain kiiltävää”, hän kertoi Guardianille. ”Tämä materiaali oli säilynyt yksinomaan uhrin kallossa, joten sen täytyi olla aivojen lasittuneita jäänteitä. Mutta se piti todistaa yli kaiken epäilyksen.”

Nyt Petrone ja kollegat ovat paljastaneet lasimaisen materiaalin sisältä useita aineita, muun muassa aivokudoksessa tyypillisesti esiintyviä proteiineja. Ratkaisevaa on, että näitä ei löytynyt viereisestä tuhkasta tai muualta löytöpaikalta.

”Uhrin päästä peräisin olevan lasimaisen materiaalin, ihmisen aivoissa ilmentyvien proteiinien ja ihmisen hiuksissa esiintyvien rasvahappojen havaitseminen osoittaa lasitetun ihmisen aivokudoksen lämpökäsittelyn aiheuttamaa säilymistä”, kirjoittavat tutkijaryhmä.

Herculaneumin arkeologinen alue Ercolanossa Napolin lähellä, taustalla Vesuvius.
Herculaneumin arkeologinen alue Ercolanossa Napolin lähellä, taustalla Vesuvius. Valokuva: Andreas Solaro/AFP via Getty

Tutkijat sanovat, että vaikka joitakin aineita voi löytyä myös eläin- tai kasviaineksista, kaivausten aikana ei havaittu tällaisia jäänteitä. Ja paikan hiiltyneen puun analyysi paljastaa, että se koki jopa 520 C:n (968 F) lämpötilan katastrofin aikana.

”Tämä viittaa siihen, että äärimmäinen säteilylämpö pystyi sytyttämään ruumiin rasvan ja höyrystämään pehmytkudokset; sitä seurasi nopea lämpötilan lasku”, tutkimusryhmä raportoi.

Petronen mukaan talonmies kuoli välittömästi, kun ylikuumentuneiden kaasujen, tuhkan ja kivenmurusten tappavat virtaukset, joita kutsutaan pyroklastisiksi virroiksi, pyyhkäisivät kaupungin läpi.

Vesuviuksen kraatteri
Vesuvius on ainoa aktiivinen tulivuori Manner-Euroopassa. Valokuva: Alberto Incrocci/Getty Images

Muut todisteet tukevat karmeaa kohtaloa: talonmiehen kallo ja muut luut olivat räjähtäneet ja hiiltyneet, ja joissakin luissa – sekä hiiltyneessä puunpalasessa – oli myös merkkejä lasittumisesta.

Työryhmä löysi myös rintalastan luiden ympäriltä kiinteää, sienimäistä massaa, joka oli luultavasti muodostunut keuhkoista ja muista elimistä, Petrone sanoi.

Ryhmän mukaan tämä vastaa toisen maailmansodan aikaisia Dresdenin pommitusten uhrien kertomuksia, joissa viitattiin ruumiiden hajoamiseen luiden ja hyytelömäisen aineen sekoitukseksi, kun ne altistuivat kovalle kuumuudelle.

Uudet löydöt ovat viimeisin paljastus pitkässä ketjussa järkyttäviä löytöjä katastrofista. Petronen ja kollegoiden aiemmat työt Herculaneumin ihmisjäännöksistä ovat viitanneet siihen, että pyroklastisen virran voimakas kuumuus höyrysti kaupungin rantakammioihin suojautuneiden ruumiinnesteet ja räjäytti heidän kallonsa. Näiden uhrien joukosta ei kuitenkaan löytynyt lasittuneita ihmisen aivokudoksia, mikä viittaa hieman erilaisiin olosuhteisiin kuin Collegium Augustaliumissa.

Hartsivalu kyyristyneestä miehestä, joka peitti suunsa hupullisella viitalla, jota hänellä oli päällään ennen kuin purkaus valtasi hänet.
Hartsivalu kyyristyneestä miehestä, joka peitti suunsa hupullisella viitalla, jota hänellä oli päällään ennen kuin purkaus valtasi hänet. Valokuva: Stephen Morrison/EPA

Näheisessä Pompeijissa uhrien kipsivalokset ovat puolestaan vanginneet paikallaan kaupungin asukkaiden viimeiset hetket – kyyristyneinä, tukeutuneina tai kyyristyneinä, kun tuhka ja hohkakivi putoilivat.

Petronen mukaan löydökset korostavat sitä, että ainoa keino selviytyä hengissä vuoden 79 AD:n kaltaisesta tulivuorenpurkauksesta on paeta. ”Vaikka ihmiset suojautuisivat rakennuksiin, he kuolevat tuhkavirtojen korkean lämpötilan vuoksi, kuten Herculaneumin, Pompeijin ja jopa kauempana sijaitsevien asutuskeskusten, jopa 20 kilometrin päässä tulivuoresta, uhrit osoittivat”, hän sanoi. ”Hiljainen varoitus Napolin pääkaupungin 3 miljoonalle asukkaalle.”

{{#ticker}}

{{topLeft}}

{{{bottomLeft}}

{{{topRight}}

{{{bottomRight}}

{{#goalExceededMarkerPercentage}}

{{/goalExceededMarkerPercentage}}

{{/ticker}}

{{heading}}

{{#paragraphs}}

{{.}}

{{{/paragraphs}}{{highlightedText}}

{{#cta}}{{{teksti}}{{/cta}}
Muistuta toukokuussa

Hyväksytyt maksutavat: Visa, Mastercard, American Express ja PayPal

Olemme yhteydessä muistuttaaksemme sinua osallistumisesta. Odota viestiä postilaatikkoosi toukokuussa 2021. Jos sinulla on kysyttävää osallistumisesta, ota meihin yhteyttä.

Aiheet

  • Arkeologia
  • Italia
  • Eurooppa
  • uutiset
  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa sähköpostitse
  • Jaa LinkedInissä
  • Jaa Pinterestissä
  • Jaa WhatsAppissa
  • Jaa Messengerissä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.