Tilaa päivitykset Tilaa päivitykset Ihmisen muisti on altis virheille – ja uusi tutkimus osoittaa, että viha voi lisätä näitä virheitä. Uudet havainnot on julkaistu tieteellisessä Experimental Psychology -lehdessä.
”Kiinnostukseni vihan vaikutuksesta virheelliseen tietoon tuli sekä reaalimaailman kokemuksesta että tutkimuksesta”, sanoo tutkimuksen tekijä Michael Greenstein, Framinghamin valtionyliopiston apulaisprofessori.
”Reaalimaailman puolelta ihmiset sanovat lauseen ’älä tule tunteelliseksi’. Tuota lausetta käytetään jokseenkin usein kuvaamaan vihaa ja ajatusta siitä, että kun olet vihainen, teet huonoja päätöksiä, mikä tarkoittaisi myös huonoa muistin käyttöä.”
”Tutkimuksen kannalta viha on mielenkiintoinen tunne, koska se uhmaa jonkin verran perinteisiä luokitteluja siinä mielessä, että se on ’negatiivinen’ tunne, mutta se vaikuttaa kognitioon monin tavoin, jotka muistuttavat enemmän ’positiivisia’ tunteita.”
Tutkimuksessa 79 osallistujaa katsoi kahdeksan minuutin mittaisen otteen elokuvasta Defending Your Life. Sen jälkeen osallistujat suorittivat kaksi haastavaa kognitiivista tehtävää ja käsikirjoitetun haastattelun. Tämän tutkimuksen toisen osan aikana osallistujat sijoitettiin satunnaisesti jompaankumpaan kahdesta olosuhteesta: viha-olosuhteeseen tai neutraaliin olosuhteeseen.
”Neutraalissa induktiossa kokeen suorittaja käyttäytyi ammattimaisesti ja kohteliaasti. Viha-induktiossa kokeen suorittaja oli epäorganisoitunut, vähättelevä, loukkaava, kadotti asiakirjoja, antoi vain epämääräisiä ohjeita, loi tarpeetonta työtä ja keskeytti osallistujan”, tutkijat selittivät.
Osallistujat täyttivät sen jälkeen lyhyen tietokilpailun elokuvasta, joka sisälsi pätkiä väärää tietoa. Osallistujia pyydettiin esimerkiksi vastaamaan kysymykseen ”Millä Daniel ja Julia istuvat keskustelunsa aikana, kun Julia pudottaa käsilaukkunsa?”. Julia ei kuitenkaan koskaan pudottanut käsilaukkuaan elokuvassa.
Vihan tunteiden lisäämiseksi viha-ehtoon osallistuneet kirjoittivat sen jälkeen ajankohdasta elämässään, jolloin heidät oli suututettu. Neutraalissa tilassa olevat taas kirjoittivat ajasta, jolloin he olivat käyneet museossa.
Viimeiseksi osallistujille annettiin 80-kohtainen testi, jonka tarkoituksena oli arvioida, kuinka paljon he pystyivät muistamaan elokuvasta tarkasti ja kuinka paljon väärää tietoa he olivat omaksuneet.
Tutkijat havaitsivat, että suuttumus ei heikentänyt kykyä tunnistaa yksityiskohtia, jotka todellisuudessa esiintyivät elokuvassa. Vihaa kokeneet olivat kuitenkin alttiimpia väärälle informaatiolle kuin neutraalia tilaa kokeneet. Toisin sanoen vihaiset osallistujat liittivät todennäköisemmin alkuperäisen tietokilpailun yksityiskohtia virheellisesti siihen, mitä he olivat nähneet elokuvassa.
Tutkijat havaitsivat myös, että vihaisessa tilassa olevilla osallistujilla oli taipumus olla luottavaisempia muistojensa tarkkuuteen. Mutta näiden osallistujien keskuudessa lisääntynyt itseluottamus oli yhteydessä vähentyneeseen tarkkuuteen. Neutraaliin tilaan osallistuneilla sen sijaan lisääntynyt luottamus oli yhteydessä lisääntyneeseen tarkkuuteen.
Havainnot korostavat, että ”muisti ei ole kuin videokamera”, Greenstein sanoi PsyPostille. ”Tämä havainto on vuosikymmeniä vanha, mutta tutkimukset osoittavat jatkuvasti, että keskivertoihminen ei tiedä sitä huolimatta siitä, että tämä on yksi tuhansista tutkimuksista, jotka toistavat tuon havainnon.”
Lisäksi ”viha ei yksinkertaisesti huononna jonkun muistia”, hän sanoi. ”Sen sijaan se tekee ihmisistä alttiimpia sellaisille muistivirheille, joita he jo ennestään tekivät (koska muisti ei toimi kuin videokamera).”
Kuten kaikessa tutkimuksessa, myös uudessa tutkimuksessa on joitakin rajoituksia.
”Tämä on alustava tutkimus”, Greenstein sanoi. ”Siinä todettiin, mitä viha tekee muistille, mutta ei miten. Joten mekanismien löytäminen sille, miten (ja lopulta miksi) viha vaikuttaa muistiin, on tärkeä seuraava askel.”
”Se, että jokin on muistivirhe, ei tarkoita, että se on huono”, hän lisäsi. ”Tutkijat, kuten minä, ovat kiinnostuneita tutkimaan, muistavatko ihmiset jotakin totuudenmukaisesti alkuperäisen muistitapahtuman, joten kaikki muutokset muistissa tuosta tapahtumasta katsotaan virheiksi. Kuitenkin aina, kun oppii jälkikäteen jotain, joka on lähempänä todellisuutta kuin mitä muisti oli, viha voi auttaa tekemään muistista tarkemman.”
Tutkimuksen ”Anger Increases Susceptibility to Misinformation” (Viha lisää alttiutta virheelliselle informaatiolle) kirjoittajina toimivat Michael Greenstein ja Nancy Franklin.