Tämän projektin tavoitteena on arvioida Parkinsonin tautiin liittyvän hypofonian (vähentynyt äänenvoimakkuus) uuden hoidon tehoa. Hypofonian nykyiset puheterapiastrategiat keskittyvät äänenpainetason nostamiseen. Aiempien tutkimusten perusteella on selvää, että äänenvoimakkuuden lisääminen vaikuttaa terveiden aikuisten hengitystoimintaan, kurkunpään toimintaan ja artikulaatioon, ja että Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kouluttaminen äänenvoimakkuuden lisäämiseen voi vaikuttaa moniin puheen tuottamisen ulottuvuuksiin. Laboratoriossamme tehtyjen alustavien tutkimusten perusteella ehdotamme hoitosuunnitelmaa, jossa käytetään ääniaktivoitua laitetta, joka tuottaa monauraalista moniäänistä lörpöttelyääntä henkilön puhuessa, mikä stimuloi kovempaa puhetta (Lombard-ilmiö). Lombard-ilmiö kuvastaa sitä, että puhujat puhuvat luonnollisesti ja automaattisesti kovempaa taustamelun vallitessa. Ehdotettu hoitosuunnitelma eroaa nykyisistä hoitosuunnitelmista siinä, että se toteutetaan jokapäiväisissä puheympäristöissä, muualla kuin ””””””””traditionaalisissa”””””””” toimitusparadigmoissa. Hoitosuunnitelman etuna on, että henkilöt, joilla on puhehäiriö, käyttävät laitetta luonnollisissa viestintäkonteksteissa, jolloin he voivat mahdollisesti saada äänekkäämmän, selkeämmän ja ymmärrettävämmän äänen ilman, että heidän tarvitsee itse antaa vihjeitä. Tämän hankkeen ensimmäisenä erityistavoitteena on arvioida äänenpainon voimakkuuden, puheen ymmärrettävyyden ja selkeyden sekä kommunikatiivisen pätevyyden paranemista 8 viikon hoitosuunnitelman tuloksena. Koska henkilöt, joilla on dysartria, voivat tehdä muutoksia hengityksen, kurkunpään ja artikulaation osajärjestelmissä parantaakseen puheen kokonaistulosta, on tärkeää tutkia kaikkia osajärjestelmiä samanaikaisesti. Hankkeen toisena erityistavoitteena on tunnistaa terapiaan liittyvien parannusten taustalla olevat puhemekanismit käyttämällä fysiologisia mittauksia, jotka koskevat hengitysvoimaa, hengityskinematiikkaa puheen aikana, kurkunpään aerodynamiikkaa ja artikulaatioakustiikkaa. Kolmantena erityistavoitteena on määrittää puhehoidon hyötyjen säilyminen pitkällä aikavälillä kuuden kuukauden ajan yhdessä hoitoa jatkavien potilaiden ryhmässä ja toisessa ryhmässä, jonka hoito lopetetaan. Koska hoidon tarkoituksena on kouluttaa yksilöitä, neljäntenä erityistavoitteena on tutkia hoidon vaikutusten välitöntä yleistymistä muuhun kuin opetuskontekstiin. Koska vaihtelu heijastaa neuromotorisen kontrollin tilaa, viidentenä erityistavoitteena on dokumentoida taustalla oleva neuromotorinen kontrolli Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä ennen ja jälkeen hoidon.

Kansanterveydellinen merkitys

Parkinsonin tauti (PD) vaikuttaa merkittävään määrään henkilöitä Yhdysvaltain väestössä. Parkinsonismiin liittyvien puhehäiriöiden hoito on vaikeaa johtuen monista tekijöistä, jotka todennäköisesti vaikuttavat parkinsonismia sairastavien henkilöiden puheeseen, ja tavasta, jolla nämä tekijät voivat rajoittaa hoidon hyötyjen yleistymistä ja ylläpitämistä. Ehdotettu interventio on ainutlaatuinen, koska se tarjoaa naturalistisen ulkoisen vihjeen ja harjoittaa yksilöitä päivittäisten elintoimintojen aikana.