Mountain Mahogany (Cercocarpus ledifolius Nutt.)

By Forest Jay Gauna

Cercocarpus ledifolius eli kiharalehti-vuoristomahonki ei ole varsinainen mahonki: tämä erotus kuuluu puille, jotka kuuluvat Meliaceae-heimoon, mahonkiheimoon. Tämä pensasmainen, hidaskasvuinen puu kuuluu Rosaceae- eli ruusukasveihin eli ruusukasvien heimoon. Yleisnimitys johtuu tämän puun tiheästä ja painavasta puusta, joka uppoaa veteen. Suvun tieteellinen nimi on kreikankielinen ja tarkoittaa ”pyrstömaista hedelmää.”

Joidenkin mielestä näiden pensasmaisten puiden muodostama metsikkö näyttää pienoiskoossa afrikkalaiselta savannilta. Vanhojen Cercocarpus-puiden vääristyneet muodot hallitsevat niiden elinympäristöä, joka on epäystävällinen useimmille muille korkeille kasveille: kallioiset, soraiset rinteet korkeilla vuoristoalueilla, joilla on vähän vettä ja runsaasti aurinkoa. Kasveilla on tyypillisesti 1-4 päärunkoa; rungot eivät useinkaan ole lehtien peitossa. Tämän kasvin siemenillä näyttää olevan pyrstö: kukan stigma jää kiinni siemeneen ja kovettuu muodostaen pörröisen ”pyrstön”, joka helpottaa siementen leviämistä tuulen avulla. Lehdet ovat pienehköjä ja pitkänomaisia, 1/2-2 tuuman pituisia, ja usein lehden reunat kaartuvat sisäänpäin kohti keskisuomea. Keväällä kasvi kukkii pieniä, valkokeltaisia kukkia; kukkien näkyvin osa ovat heteet.

Vaikka puu ei lyhyytensä ja vääntyneisyytensä vuoksi sovellu sahatavaraksi, intiaanit käyttivät sitä (lujuutensa ja kestävyytensä vuoksi) pieniin käsintehtyihin esineisiin, kuten jousiin, keihäänkärjiin ja erityisiin keppeihin, joita käytettiin maanalaisen ruoan kaivamiseen. Alkuperäiskansat käyttivät puuta myös lääkinnällisesti, erityisesti sen kuorta, erilaisten sairauksien hoitoon. Osa kuoresta keitetään efedran kanssa, jotta teestä saadaan miellyttävän makuista; Cercocarpusin kuoresta tehtyä teetä käytetään myös vilustumisen hoitoon sekä ruusunvärisen väriaineen valmistukseen. Se on hyvää rehua laiduntaville eläimille (mikä saattaa osittain selittää paljaat rungot ja pensasmaiset latvat) ja tarjoaa talvisin suojaa villieläimille.

Kova puu on myös erinomaista (joskin harvinaista) polttoainetta, ja sitä käytettiin malmin sulattamiseen Comstockin aikakaudella. Sen sanotaan sopivan hyvin myös grillaukseen.

Lisätietoa

• KASVILLISUUS Profiili – Pectis angustifolia, vuoristomahonki