Kun uusi tehokkaampi teknologia johtaa odotettua pienempiin energiansäästöihin tai jopa suurempaan energiankulutukseen, puhutaan rebound-ilmiöstä energiataloudessa.
Stanley Jevons väitti jo vuonna 1865, että tehokkuus tekee energiasta edullisempaa, joten: On täysin ajatusten sekaannusta olettaa, että polttoaineen taloudellinen käyttö vastaa vähentynyttä kulutusta. Hänen jälkeensä monet kutsuvat rebound-ilmiötä Jevonsin paradoksiksi, ja ajatus siitä, että tehokkuus lisää energiankulutusta, on todellakin paradoksaalinen. Tämä paradoksi on kuitenkin edelleen selittämättä, koska suurin osa tieteellisistä ponnisteluista on kohdistunut pikemminkin sen mittaamiseen kuin ymmärtämiseen. Kuuluisa epistemologi Gregory Bateson varoitti kerran, että tieteen suurin virhe on se, että se sekoittaa Pleroman – epämääräisen, mutta mitattavissa olevan – Creaturaan, joka on erotusten ja erojen hallitsema alue. Hänen opetuksensa oli, että informaatiota ei ole olemassa ilman energiaa, mutta jos käytämme informaation ymmärtämiseen vain energiaa, menetämme informaation olemuksen, joka on erojen luominen.
Viime aikoina eräät tunnetut tutkijat ovat puhuneet sen puolesta, että rebound-ilmiön tutkimiseksi on tutkittava uusia näköaloja. Jotkut ovat esimerkiksi suunnitelleet tutkittavaksi rajaseudun reboundin olemassaoloa, toiset taas rakenteellisen reboundin olemassaoloa. Rajanousu viittaa uusien tuotteiden ja prosessien laajeneviin rajoihin – kuten esimerkiksi itsestään ajavien autojen ja robotisaation yleistyminen – joita energian muuntamisen yhä suurempi tehokkuus tekee yleisön ulottuville, kun taas rakenteellisessa palautumisessa järjestelmän rajat eivät muutu, vaan tehokkuus muuttaa yhteyksiä ja niiden topologiaa. Vaikka rakenteellisen ja rajamuutoksen käsitteet saattavat vaikuttaa kaukaisilta toisistaan, sillä toisessa tapauksessa muutos tapahtuu järjestelmän rajalla ja toisessa järjestelmän sisällä, ne yhdistyvät kompleksisuusmuutoksen käsitteessä, joka sisältää sekä uuden, monimutkaisemman laitteen käyttöönoton että monimutkaisemman suhteiden rakenteen. Toisaalta on energiaa ja ainetta eli Pleromaa, jotka ruokkivat järjestelmää, ja toisaalta talousjärjestelmän ja yhteiskunnan monimutkaisuus eli Creatura.
Tämä tutkimusaihe toivottaa tervetulleeksi eri tieteenalojen tutkijoita – yhteiskuntatieteilijöitä, insinöörejä, taloustieteilijöitä, energiatutkijoita ja niin edelleen – antamaan epätavanomaisen panoksensa rebound-ilmiön tutkimukseen joko:
1) tieteidenvälisellä lähestymistavalla, jossa käytetään uutta mallinnuskehystä/lähestymistapaa/metriikkaa;
2) tutkimalla rebound-ilmiön näkökohtaa/tyyppiä, joka on uusi tai jota ei ole kirjallisuudessa riittävästi käsitelty (kuten: rakenteellinen rebound, rajaseudun rebound, tehon rebound, substituution rebound jne.),
3) käsittelemällä reboundia suhteessa toteutettaviin poliittisiin toimenpiteisiin, huolenaiheesta käytävän julkisen ja erikoistuneen keskustelun nykytilaan,
4) käsittelemällä tärkeää kysymystä siitä, miten lisätä tietoisuutta tästä ilmiöstä tiedemiesten, ammattilaisten ja kansalaisten keskuudessa.
Kuva ”Aqua n.3″.”, 2007 © Giacomo Costa, courtesy Guidi & Schoen Arte Contemporanea, Genova

Avainsanat: Rebound-ilmiö, kompleksisuus, monitieteinen tutkimus, energiamallinnus, Jevonsin paradoksi

Tärkeä huomautus: Kaikkien tätä tutkimusaihetta käsittelevien kannanottojen on oltava sen jaoston ja lehden, johon ne on toimitettu, toiminta-alueen piiriin kuuluvia, sellaisena kuin se on määriteltynä niiden tehtäväkuvauksissa. Frontiers pidättää oikeuden ohjata soveltamisalan ulkopuolelle jäävän käsikirjoituksen sopivampaan osastoon tai lehteen missä tahansa vertaisarviointivaiheessa.