Olemme kaikki olleet siinä tilanteessa; joku toimii tavalla, joka laukaisee meidät. Joskus saamme itsemme kiinni ennen kuin räyhäämme, sisäisesti tai ulkoisesti, ja toisinaan räyhäämme ja jäämme keräämään palasia. Miten voimme siis valmistautua seuraavaan kertaan, kun tunnemme hehkuvan punaisen laavan kuplivan sisällämme?

Ei tunnu olevan väliä sillä, mikä esittävä haaste on; väistämättä se näyttää johtavan takaisin omiin laukaisijoihimme. Se on viimeinen paikka, josta haluamme etsiä. Miksi? Koska se tarkoittaa kurkistamista siihen peiliin, johon katsominen ei aina tunnu niin hyvältä.

Peiliin liittyy se, että mitä enemmän alamme nähdä sitä, mitä siellä oikeasti on, sitä vähemmän tunnemme vetoa katsoa niihin vääristyneisiin peileihin, joita muut meille näyttävät. Tällainen työ lopulta vapauttaa ja voimaannuttaa meidät toisten ihmisten mielipiteiden otteesta.

Tässä on ihmissuhteiden pikkutarkka todellisuus: ihmiset arvostelevat toisia yrittäessään tuntea olonsa vähemmän surkeaksi itsestään (Brown, 2013). Niinpä parisuhteessa kumpikin meistä pitää toiselle hassunhauskaa peiliä, joka heijastaa vääristynyttä näkemystä omasta todellisuudestaan. Heidän näkökulmansa on muotoutunut heidän aiempien kokemustensa ja nykyisen mielentilansa mukaan. Voimme valita, katsommeko tuohon peiliin ja pidämme sitä oikeana heijastuksena itsestämme, tai voimme muistuttaa itseämme katsomaan omaan peiliin.

Tässä kohtaa homma menee todella sotkuiseksi. Jos emme ole katsoneet omaan peiliin ja korjanneet vääristymiämme, luomme silloin kaksinkertaisen vääristymän. Meillä on omat negatiiviset ja positiiviset kehyksemme eli tarinat, jotka olemme luoneet itsestämme. Jos pidätte vääristynyttä peilianne heidän vääristyneeseen peiliinsä, jäätte todella jumiin peiliefektiin!

Kokeile siis seuraavalla kerralla, kun tunnet jonkun toisen laukaisevan sinut, pysähtyä, tehdä todellisuustarkistus ja kysyä itseltäsi, millaisen lopputuloksen haluaisit olevan:

3 askelta tuomitsevuuden vapauttamiseen:

  1. Pidä tauko ja huomaa, oletko jäänyt kiinni peiliefektiin.
  2. Katso omaan peiliisi ja selvitä, onko siellä jaettua totuutta. Jos kyllä, sinulla saattaa olla itsetutkiskelutyötä tehtävänä. Jos ei, voit nähdä, miten heidän peilikuvansa on vääristynyt, ja säätää reaktiotasi sen mukaisesti (lisätietoja haastavien ihmissuhteiden hallinnan selvittämisestä on kohdassa ”Mitä ihmissuhteita haluat ruokkia ja mitkä haluat nälkiinnyttää?”
  3. Kun olet arvioinut henkilökohtaisen totuutesi, kysy itseltäsi, millaisen lopputuloksen haluaisit olevan. Riippuen siitä, kuinka läheinen suhde on, voit ehkä käyttää haavoittuvaa aitoutta auttamaan suhteen vahvistamisessa. Jos et halua lähentyä henkilön kanssa, voi tuntua hyvältä vain päästää asia irti myötätuntoisesti näkemällä hänen epävarmuutensa ja tarpeensa alentaa muita yrittäessään nostaa itseään ylöspäin.

Jossain tapauksissa se, miten ihminen käsittelee konflikteja, voi olla haastavampaa kuin toisissa, johtuen suhteen luonteesta (työ, perhe, yhteiset ryhmät jne.). En kannata ilkeän tai loukkaavan käytöksen suvaitsemista, mutta joskus parasta, mitä voimme tehdä, on tuoda aitoa myötätuntoa pöytään ja kävellä sitten pois.

Tilanteesta riippumatta, mitä puhtaampi peili on, sitä mukavampi olo sinulla on ja sitä sujuvammin ratkaisu etenee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.