Olet ehkä nähnyt hänet sosiaalisessa mediassasi. Nainen keskellä vastenmielistä, pyytämätöntä tehtävää, hän seisoo alastomana, hiukset käärmeitä täynnä, miekka toisessa kädessä, katkaistu pää toisessa. Hänen katseensa ei ole varsinaisesti voitokas, vaan päättäväinen.

Tämä näkemys uudelleenajattelemasta Meduusa-myytistä on veistos, jonka on tehnyt Luciano Garbati, 45-vuotias argentiinalais-italialainen taiteilija, joka asuu Buenos Airesissa ja joka on viime aikoina seurannut hämmästyneenä, kun hänen vuonna 2008 tekemänsä teos on lähtenyt leviämään viraalina sosiaalisessa mediassa täydellisenä avatarina naisen raivon hetkelle.

Courtesy Luciano Barati

”Medusa” by Luciano Garbati

Alkuperäinen kreikkalainen myytti Medusasta tarjoaa runsaasti aihetta suuttumiseen. Hirviömäinen olento, jolla on käärmeitä hiuksina, on aluksi ihmisnainen, jonka Poseidon raiskaa Athenen temppelissä. Tämän jälkeen jumalatar rankaisee Medusaa muuttamalla hänet gorgoniksi ja karkottamalla hänet maanpakoon. Perseus lähetetään myöhemmin tuomaan Medusan pää kuningas Polydectesille. Peilikilvellä, siivekkäillä sandaaleilla ja erityisellä säkillä päätä varten varustettu Perseus hiipii Meduusan luokse tämän nukkuessa, katkaisee hänen päänsä ja käyttää sitä sitten aseena vihollisten muuttamiseksi kiveksi.

Garbati tuli kyseenalaistamaan Meduusan luonnehdinnan hirviöksi ja huomautti, että Meduusa ”raiskattiin, kirottiin ja tapettiin”.”

Lapsena Garbati asui Italiassa, pienessä kaupungissa lähellä Firenzeä, jossa Cellinin kuuluisa Perseus Meduusan pään kanssa -patsaan patsas seisoo Piazza della Signorialla ja Caravaggion maalaus Meduusasta roikkuu Uffitzi-galleriassa.

Paolo Villa

Cellinin ”Perseus Meduusan pään kanssa” Firenzessä.

”Cellinin työt todella hämmästyttivät minua jo lapsuudestani lähtien”, hän kertoi minulle puhelinhaastattelussa Buenos Airesista, jossa hän veistää alkuperäisiä teoksia, tekee tuotantotyötä muille taiteilijoille ja työskentelee taideripustajana ja -asentajana. ”Medusasta on paljon kuvauksia, ja ne kuvaavat aina myyttiä pahimmillaan”, hän sanoi.

Taiteilijana häntä alkoi kiehtoa yksi kysymys: ”Miltä se näyttäisi, hänen voittonsa, ei hänen? Miltä tuon veistoksen pitäisi näyttää?”

Ennen sosiaalisessa mediassa saamaansa huomiota Garbatin Meduusa oli viipynyt suhteellisen hämärässä. Vaikka hän veisti hänet savesta ja valoi hänet sitten hartsiin, jossa on lasikuituvahviste, kymmenen vuotta sitten, teos on ollut vain yhdessä näyttelyssä, ja se on edelleen hänen studiossaan Buenos Airesissa, ja se on myytävänä alkuperäisenä hartsina 35 000 dollarilla tai pronssina noin 25 000 dollaria kalliimmalla, riippuen valimosta. Yli kaksi metriä korkea nainen on elämää suurempi, jopa ylimitoitetumpi kuin hänen läsnäolonsa sosiaalisessa mediassa.

”Ajattelin Perseusta, tätä miestä kaikkine vempaimineen, joka menee sinne ja saa tämän voiton”, Garbati sanoi. ”Tämä ero maskuliinisen voiton ja feminiinisen voiton välillä oli keskeistä työssäni. Perseuksen esityksissä hän näyttää aina, että hän voitti, hän näyttää päänsä… Jos katsot Medusaani… hän on päättäväinen, hänen oli tehtävä se, mitä hän teki, koska hän puolusti itseään. Se on aika traaginen hetki.”

Garbati julkaisi kuvia veistoksesta Facebook-sivuillaan aiemmin tänä vuonna. Hän huomasi heti, että ystävät, sitten ystävien ystävät ja sitten ihmiset, joita hän ei tuntenut lainkaan, käyttivät kuvaa havainnollistamaan reaktioitaan uutisiin tai profiilikuvana. Italialainen kirjailija nimeltä Sara Giovinazzi julkaisi blogikirjoituksen, jossa hänen veistoksensa avulla pohdittiin ajatusta mytologisista käänteisilmiöistä, ja kuva levisi entisestään.

Kun Meduusa alkoi näkyä kaikkialla sosiaalisessa mediassa, Redditissä, Twitterissä ja Instagramissa, Garbati liittyi Twitteriin muistuttaakseen fanejaan varovasti siitä, että hän oli taiteilija teoksen takana ja että veistos ei ollutkaan Firenzessä, Italiassa, kuten eräät olivat uutisoineet, vaan hänen studiossaan Argentiinassa.

Garbati sanoo arvostaneensa sitä, että hän löysi uuden yleisön vanhemmalle teokselle, mutta todella ilahduttavaa ja silmiinpistävää hänelle olivat viestit Medusasta ja hänen versiostaan tarinasta.

”Ihmiset kaikkialta maailmasta alkoivat lähettää minulle viestejä, kertoivat olevansa kiehtovia veistoksesta ja kiittivät minua”, Garbati sanoi. ”Mitä? Ei teidän tarvitse kiittää minua. Minä kiitän sinua tämän viestin takia. On kaunista saada nuo sanat.”

Tämän jutun aiemmassa versiossa väitettiin virheellisesti, että Zeus raiskasi Meduusan. Se oli Poseidon, ei Zeus. Zeus oli Perseuksen isä, ja myytin mukaan hän raiskasi Ledan, Europan ja Antipoden sekä oli osallisena tyttärensä Persefonen sieppauksessa ja raiskauksessa, mutta ei Medusaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.