Tämä artikkeli on liian pitkä ja mutkikas. Se on myös saarnaava ja itsekeskeinen.

Aluksi, nimen ’Big Three’ ja myös Harvard-Yale-Princeton alkuperät ovat kaikki peräisin yleisurheilun alalta ja mielestäni tämä tosiasia pitäisi mainita ensimmäisenä ja tärkeimpänä. Jos teet Google-haun, suurin osa viittauksista, kirjan ”The Chosen” arvostelujen ulkopuolella, ovat kaikki viittauksia yleisurheiluun. Tämä on yleisin käyttötapa.

Toiseksi, ”Big Three” ja ”Harvard-Yale-Princeton” on saanut toissijaisen merkityksen urheilukentän ulkopuolella, mutta sitä ei tunneta laajalti ja ainakin ”Big Three” on moniselitteinen. ”The Chosen” lisäksi Google-haku löytää Duken, NC:n ja NC Staten yhtä usein kuin HYP:n. Vasta asiayhteydessä tulee selväksi, kun joko HYP tai Ivy League mainitaan (tai vihjataan), että ”Big Three” viittaa ”Harvard-Yale-Princetoniin”.

Kolmanneksi, olen länsirannikon poika (w/3vuotta Ivy Leaguessa). Näkemyksemme täällä on, että se on aika paljon Harvard, sitten loput Ivy League, ja Yale, Columbia, Penn ja Princeton ovat parhaita lopuista. Mutta sen lisäksi, että Yale ja Princeton ovat kakkosviuluja, niillä ei ole mitään erityistä, ikonista asemaa sen lisäksi, että ne kuuluvat Ivy Leagueen. Ja kyllä, näillä kouluilla on yhteys Northeasten yhteiskunnan ylempään kärkeen (eli WASP:iin), mutta nämä koulut ovat kehittyneet niin, että ne eivät ole enää viimeistelykouluja vaan ensiluokkaisia akateemisia oppilaitoksia. (Jos ne eivät olisi kehittyneet, ne olisivat nyt toisen luokan oppilaitoksia). Ei ole mahdollista, että George W. Bush pääsisi nykyään Yaleen.

Miksi HYP? (sanaleikki tarkoitettu). Se, mikä erottaa nämä koulut muista kouluista, kuten Stanfordista, MIT:stä, Cal Techistä, Dukesta, UChicagosta, Cornellista, Columbiasta, Michiganista, UC:sta jne. on seuraavien tekijöiden yhdistelmä: Yksityinen, erittäin valikoiva, Ivy League, yleinen vapaan sivistystyön ja luonnontieteiden koulutus, pitkäikäisyys sekä oppilaitoksen historia ja perinteet. Muut koulut tulevat lähelle, kuten Stanford, josta puuttuu pitkäikäisyys ja Ivy League, ja MIT, joka ei ole Ivy League ja joka on erikoistunut enemmän luonnontieteisiin. Pohjimmiltaan pitäisi sanoa, että Harvard Yale ja Princeton ovat Ivy Leaguen ”Big Three” niiden historiallisen urheilullisen yhteyden perusteella, ja nyt termit ”HYP” ja ”Big Three” ovat kehittyneet pseudonyymeiksi ultraselektiiviselle sisäänpääsypolitiikalle.

Neljänneksi, älkäämme tuhlatko aikaa spekuloimalla nimiensä kartiokuvioisella järjestysjärjestyksellä, se mikä on, on.

Jotain pitäisi sanoa. IMHO ylivoimaisesti todennäköisin syy on ensimmäisessä kappaleessa mainittu — ikä ja siten järjestys akateemisissa kulkueissa. Kolmanteen kappaleeseen ei ole lähdettä (”On myös ehdotettu…”), enkä usko siihen… joten olen merkinnyt sen ja poistan sen lopulta, jos kukaan ei löydä lähdettä. Toinen kappale on asiallinen, mutta olen samaa mieltä siitä, että se liikkuu ohuella jäällä. Dpbsmith (keskustelu) 16:28, 2. huhtikuuta 2006 (UTC) Uskon, että tyypillinen järjestys perustuu moniin tekijöihin, kuten akateemiseen kulkueeseen. Mutta useimmat kirjoittajat eivät ajattele niin. Harvard on iso kala, Yale sen kilpailija ja Princeton jälkijunassa. Harvardilla ei ole vain parhaaksi arvioitu perustutkinto-ohjelma, vaan sen Grad- ja Professional-ohjelmat (jotka ovat suurempia kuin sen perustutkinto-ohjelmat) ovat laajoja ja kaikki ensiluokkaisia. Vaikka Yalen oikeustieteellisellä tiedekunnalla saattaa olla hieman etumatkaa, useimmat muut gradutason ohjelmat ovat vähintään askeleen jäljessä. Princetonin graduohjelmat ovat paljon pienempiä, eikä sillä ole ammattikouluja. Muistakaa myös, että Harvard ja Yale alkoivat ensin kilpailla toisiaan vastaan ensin soudussa ja sitten jalkapallossa. Jalkapallo-ottelu Harvard-Yale on ”The Game”, kun taas kun Princeton kilpailee, se on joko Harvard vastaan Princeton tai Princeton vastaan Yale. Yhdistelmä ”Harvard Yale Princeton” kuulostaa aika hyvältä, mutta ”Yale Harvard Princeton” on enemmän suuhunpantavaa. Tietenkin on myös historiallinen viittaus HYP:hen ja kaikkiin HYP-kerhoihin, jotka molemmat myös vääristävät ihmisten mieliä. Se on kuin Yankees ja Mets. Google ”Yankee Mets” saa paljon enemmän osumia kuin ”Mets Yankees”. Jos googletat ”Harvard Yale Princeton” -klubi’ saat 48 000 osumaa, ja ”Harvard Princeton Yale” -klubi’ saa 14 000 osumaa, eikä mikään muu yhdistelmä saa edes 1000 osumaa, vaikka kakkosena oleva Harvard saa suunnilleen kaksi kertaa niin paljon osumia kuin kolmannella sijalla oleva Harvard (”klubi” on jätetty pois hausta, jotta vältyttäisiin HYP-klubeilta, jotka vääristävät tietoja). Nämä tiedot osoittavat, että kirjoittajien mielet toimivat epätietoisesti: he ajattelevat Harvardia ensimmäisenä. Ongelmana kaikkien järjestykseen johtaneiden syiden tutkimisessa on kuitenkin se, että järjestys on artikkelin kannalta toissijainen. Paras vastaus olisi lyhentää tätä osiota seuraavanlaiseksi: ”The Big Three mainitaan useimmiten seuraavassa järjestyksessä: Harvard, Yale ja Princeton. (Sitaatit: Roosevelt, HYP-klubit, Williams jne.) Tämä liittyi useisiin tekijöihin, kuten niiden perustamispäivämääriin ja paikkoihin akateemisessa kulkueessa, yliopistojen kokoon sekä Harvardin ja Yalen väliseen historialliseen kilpailuun. …. Oletteko samaa mieltä? Swlenz 5. huhtikuuta 2006.

Viidenneksi tutkielma ”kolmen suuren” historiallisista yhteyksistä koilliseen yläluokkaan tulisi sijoittaa erilliseen artikkeliin ja laajentaa koskemaan koko Ivy Leaguea ja kolmea pientä, joilla kaikilla oli historiallisesti samat yhteydet. Big Three -yliopiston historiallisten WASP-yhteyksien ei pitäisi olla tämän artikkelin pääpaino, sillä ne eivät ole erillisiä ja erillään WASP-yhteyksistä muihin koillisen alueen yliopistoihin. Swlenz 31.3.06

En ole samaa mieltä. Harvard, Yale ja Princeton ovat aika jyrkästi erillään muusta Ivy Leaguesta. En ole varma pitäisikö tämän olla yksi vai kaksi artikkelia, mutta Harvard, Yale ja Princeton eivät ole vain ”Ivy League” -kouluja yleisessä mielessä. Ymmärrän tosin pointtisi siitä, että Amherst/Wesleyan/Williamsilla on samanlainen yhteys, ja historiallisesti ne olivat itse asiassa aikoinaan jossain määrin verrattavissa kolmeen suureen yliopistoon. Jossain vaiheessa 1800-1850 Harvardista tuli räjähdysmäisesti toisenlainen laitos, joka kuului eri luokkaan. Mutta Teddy Roosevelt ei puhunut siitä, että hänen Rough Ridersinsa olisivat Brownista tai Cornellista. tai Williamsista. Burt sanoo, että (1900-luvun alkupuolella) ”ylemmän luokan miesopiskelijoiden yliopistojen mieltymysten kuvio, sellaisena kuin se on pääteltävissä eri sosiaalirekistereissä olevien nenien laskemisen perusteella, voidaan tiivistää muotoon ’The Big Three and a Local Favorite'”. Eivätkä ne ole pelkästään Ivy Leaguen kolme suurta. Saat saman vastauksen, jos kysyt ”mitkä ovat Ivy Leaguen kolme halutuinta koulua” kuin jos kysyt ”mitkä ovat kolme halutuinta koulua Yhdysvalloissa”. Ja saat tuon vastauksen riippumatta siitä, mitkä tämän vuoden U.S. Newsin tilastot sattuvat olemaan. Ei ole niin, että ensimmäiseen kysymykseen vastattaisiin ”Harvard, Yale ja Princeton” mutta toiseen ”Harvard, Duke ja Stanford”. Eikä vastaus ole ”Yale, Harvard ja Princeton”, vaikka uskoakseni Yalen hyväksymisprosentti on pienempi kuin Harvardin. Dpbsmith (talk) 00:06, 1. huhtikuuta 2006 (UTC) Joka tapauksessa ”Ivy League” perustettiin vasta vuonna 1950, joten Harvardin, Yalen ja Princetonin erityisasema ei liity Ivy Leagueen sinänsä. Henkilökohtainen vaikutelmani, mutta en ole varma enkä löydä tarkistettavissa olevaa lähdettä, on se, että ilmaisu ”Ivy League” sanotaan usein, vaikka todellisuudessa tarkoitetaan Harvardia, Yalea ja Princetonia. Ivy League -aura ulotetaan muihin lähes kohteliaisuudesta. Toisin sanoen, jos et ole viime aikoina katsellut yliopistojen hakuoppaita tai sinulla ei ole jonkinlaista maantieteellistä tai muuta yhteyttä kyseiseen kouluun, kun sanot ”Ivy League”, mieleesi ei tule Cornell. Epäilen, että jos kysyisit keskilänsiläiseltä ”kuuluuko Columbia Ivy Leagueen”, hän pysähtyisi hetkeksi miettimään asiaa; vastaavaa pysähtymistä ei tapahtuisi, jos kysyisit kysymyksen Yalesta tai jos kysyisit, kuuluuko Michigan Big Teniin. Ilmaisu ”The Ancient Eight” on varmasti kohteliaisuuslaajennus termistä ”Ancient Three”; ”Ancient Three” on todella vanha – Yhdysvaltain standardien mukaan – ja ”Ancient Eight” ei ole. Dpbsmith (talk) 16:28, 2. huhtikuuta 2006 (UTC) Pari ajatusta. Oma viittaukseni on, että kyllä, Harvard, Yale ja Princeton eroavat, mutta eivät jyrkästi, muusta Ivy Leaguesta. Nimi ”Ivy League” on ollut olemassa paljon kauemmin kuin urheilukonferenssi. Kaikki Ivy League -joukkueet, Cornellia lukuun ottamatta, edeltävät vallankumouksellista sotaa, ja Brown, Columbia, Princeton, Penn ja Dartmouth perustettiin lähes samaan aikaan. Ancient 3 tai 8, molemmat pätevät yhtä lailla. Juttelin erään kaverini kanssa pari vuotta sitten. Hän oli käynyt Harvardia, mutta hänen perheensä oli käynyt Yalea. Taisin verrata Yaleen menemistä toiseksi sijoittumiseen Sienan hevoskilpailussa. Yllätyksekseni hän puuskahti ja kertoi, että hänen äitinsä oli Harvardin sisäänpääsyosastolla, ja sanoi sitten nolostuttavasti, että sekä Harvardiin että Yaleen hyväksytyistä opiskelijoista Harvardin opiskelupaikat olivat kaksi tai kolme Yalea parempia. Sisäänpääsyn valikoivuus ei sinänsä ole hyvä koulun mittari. Siihen vaikuttavat monet muuttujat, kuten hakijoiden määrä, käytettävissä olevien paikkojen määrä ja se, kuinka suuri prosenttiosuus hyväksytyistä pääsee sisään. On myös mahdollista, että sisäänpääsyosasto ”pelaa” järjestelmää saadakseen parempia lukuja. Eräässä tutkimuksessa sanottiin, että Princeton tekee juuri näin parantaakseen valikoivuuttaan ja että se itse asiassa välttää joitakin opiskelijoita, joiden se uskoo pääsevän Harvardiin, Yaleen tai Stanfordiin. Tutkimus koski koulujen välisiä tasapelejä. Kävi ilmi, että huipulla oli melko selkeä järjestys: Harvard, Yale, Stanford, Cal Tech ja MIT, sitten Princeton, sitten aukko muihin. Kolmen suuren koulun ja WASP-väestön välistä yhteyttä on tiukennettava. Useimmat viittaukset ovat hyviä. (Poikkeuksena Rooseveltin sitaatti tarjoaa vain aihetukea HYP:lle WASP-instituutiona – se voidaan kuitenkin liittää tyypilliseen nimeämisjärjestykseen). Silti se voisi lukea paremmin. Vältäisin myös termin ”erityisasema” käyttöä, koska se on oletusluonteinen. Luin Rooseveltin sanat tavalla, joka on mielestäni täysin itsestään selvä, mutta jota ei ole mielestäni ilmaistu eksplisiittisesti. Miesten kerhot olivat tuohon aikaan ensisijainen sosiaalisen aseman indikaattori. Ensin hän nimeää korkeatasoiset korkeakoulut kanonisessa järjestyksessä. Sitten hän nimeää joitakin korkean statuksen kerhoja, luultavasti kolme parasta kerhoa, mutta en voi tietää. Sitten hän tekee vastakkainasettelun niiden ja ”niiden miesten välillä, jotka eivät kuuluneet kerhoon eivätkä korkeakouluun”. Luulen myös, että ”sininen veri” on implisiittinen vastakohta viikinki-impulsseja lietsovalle verelle. Dpbsmith (talk) 23:08, 5. huhtikuuta 2006 (UTC) Luettavampi lähestymistapa olisi ehkä seurata Karabelin esimerkkiä ja puhua HYP:n kehityksestä kerhomaisista WASP-instituutioista nykyiseen muotoonsa. swlenz 4/5/06

• Minusta on hassua tulla tänne näkemään kritiikkiä artikkelia kohtaan. Olin tulossa sanomaan, että mielestäni se on erittäin hyvin kirjoitettu. U$er