Juri Andropovin kuoltua neljä päivää aiemmin Konstantin Tšernenko siirtyy Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi, joka on Neuvostoliiton johtava asema. Tshernenko oli viimeinen Venäjän kommunistien ”kovista linjoista” ennen uudistusmielisen Mihail Gorbatshovin valtaannousua vuonna 1985.
Tshernenko oli ennen pääsihteeriksi tuloaan vähän tunnettu Neuvostoliiton ulkopuolella. Hän oli syntynyt vuonna 1911 ja aloitti aktiivisen toiminnan Venäjän kommunistisissa järjestöissä 1920-luvun lopulla. Vuonna 1931 hän liittyi virallisesti Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen. Hänestä tuli eräänlainen propagandan asiantuntija, ja hän toimi 1940-luvulla useissa alemman tason tehtävissä hallituksessa. Hänen kohtalonsa muuttui dramaattisesti hänen tutustuttuaan Leonid Brežneviin 1950-luvulla. Brežnev otti Tšernenkon siipiensä suojaan, ja kun Brežnev nousi puolueen hierarkiassa 1950- ja 1960-luvuilla, Tšernenko nousi korkeammalle tasolle neuvostobyrokratiassa. Brežnevistä tuli pääsihteeri vuonna 1964, ja hän toimi pääsihteerinä kuolemaansa asti vuonna 1982. Tšernenko vaikutti luonnolliselta valinnalta entisen mentorinsa seuraajaksi, mutta neuvostohallituksen uudistusmieliset kääntyivät sen sijaan Andropovin puoleen. Kun Andropov sairastui ja kuoli vain 15 kuukautta myöhemmin, Tšernenkon kannattajat ohittivat uudistusmieliset, ja hän siirtyi pääsihteeriksi.
Tšernenkon lyhyelle hallituskaudelle oli ominaista paluu Brežnevin kovan linjan politiikkaan. Hän vetäytyi Andropovin käynnistämien harvojen taloudellisten ja poliittisten uudistusten tukemisesta. Venäjän ulkopolitiikka sai ankaramman sävyn, ja Neuvostoliitto kosti Moskovassa vuonna 1980 järjestettyjen olympialaisten Yhdysvaltain boikotin kieltäytymällä osallistumasta Los Angelesin kesäkisoihin vuonna 1984. Tshernenkon terveydentilan heikkeneminen hänen valtakautensa viimeisinä kuukausina esti häntä kuitenkin tekemästä suurta vaikutusta kotimaassa tai kansainvälisesti. Kun hän kuoli 10. maaliskuuta 1985, Mihail Gorbatshov nousi valtaan ja aloitti dramaattisten talousuudistusten ohjelmansa ja pyrkimyksensä parantaa suhteita Yhdysvaltoihin, mikä johti lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.
LUE LISÄÄ: Neuvostoliiton romahdus