Ojenna käsi kävelevälle kalalle!

Uhanalainen täplikäs käsikala on pieni, epätavallinen kala, joka liikkuu hitaasti ja ”kävelee” mieluummin rinta- ja lantion evillään kuin ui. Rinta- tai sivuevät ovat jalan muotoiset ja muistuttavat ihmisen kättä – siksi niiden yleisnimi. Sen vartalo on valkoinen tai kermanvärinen, ja sitä peittävät lukuisat pienet, lähekkäin sijaitsevat oranssit, ruskeat tai mustat täplät.

Täplikäs käsikala on pohjaeläin, joka elää karkeasta hienoon vaihtelevassa lietteessä ja hiekassa 2-30 metrin syvyydessä. Ne kutevat syys-lokakuussa ja munivat 80-250 munan yhteenliitetyn munamassan merenpohjaan kiinnitettyihin esineisiin. Naaras pysyy munamassan kanssa 7-8 viikkoa, kunnes se kuoriutuu. Niiden ruokavalioon kuuluu pieniä äyriäisiä ja matoja, ja niitä tavataan usein matalissa, simpukoiden täyttämissä syvennyksissä lähellä hiekasta ulkonevia matalia kallioita.

Mitä sen elinympäristö on ja miksi se on tärkeä?

Täplikäs käsikala, joka oli yleinen koko alemmassa Derwentin suistossa ja sitä ympäröivissä lahdissa ennen 1980-luvun puoliväliä, on kärsinyt levinneisyytensä ja runsautensa vakavasta vähenemisestä. Vain kourallinen populaatioita esiintyy nykyään Derwentin suiston suulla.

Käsikala ei ole toukkavaiheessa, vaan se kuoriutuu täysimittaisina nuorina yksilöinä (pituus 6-7 mm), jotka siirtyvät suoraan merenpohjaan ja näyttävät pysyvän kutualueiden läheisyydessä koko elämänsä ajan. Tällä on kaksi tärkeää seurausta. Ensinnäkin yhdyskunnat voivat olla suhteellisen eristyneitä (eli niiden välinen sekoittuminen on rajoitettua), ja kutumenestyksen väheneminen voi vaikuttaa vakavasti yhdyskuntaan. Toiseksi käsikalan kyky asuttaa uudelleen alueita, joilta se on syrjäytynyt, on todennäköisesti vähäinen.

Mitkä ovat uhat?

Täplikäs käsikalan taantumisen syytä ei ole vielä tarkkaan määritetty. Ehdotettuja uhkia ovat:

• Täpläkalan mätimunamassojen tai ravinnon saalistaminen Tyynenmeren pohjoisosan meritähden Asterias amurensiksen, eksoottisen tuholaisen, toimesta;
• luonnollisen hiekkapohjaisen elinympäristön häviäminen maanraivauksen aiheuttaman lisääntyneen liettymisen vuoksi;
• sedimenttien ja yhdyskuntajätevesien raskasmetallien aiheuttama saastuminen.

Mitä tehdään avuksi?

Täplikäs käsikala on suojeltu Tasmanian lailla ja vuoden 1999 kansainyhteisön ympäristönsuojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevalla lailla. Viimeisten viiden vuoden aikana kansainyhteisön hallitus on luonnonperintösäätiön (Natural Heritage Trust) kautta myöntänyt yli 390 000 dollaria käsikalojen säilymisen turvaamiseksi. Nämä hankkeet, joihin on kuulunut olemassa olevien populaatioiden tutkiminen ja seuranta, yleisön valistaminen ja tietoisuuden lisääminen sekä uhkien tunnistaminen, on toteutettu yhdessä Tasmanian peruselinkeino-, vesi- ja ympäristöministeriön (Department of Primary Industries, Water and the Environment) ja CSIRO:n kanssa.

Miten sinä voit auttaa?

Voit auttaa suojelemaan Tasmanian uhanalaisia lajeja, täplikäs käsikala mukaan lukien:

• suojelemalla kaikkien kotoperäisten eläimiemme elinympäristöä;
• tukemalla paikallisia ponnisteluja uhanalaisten lajien suojelemiseksi omalla alueellasi liittymällä paikalliseen luonnonsuojelujärjestöön, ”ystäväjärjestöön”, Bushcare- tai Coastcare-ryhmään tai tekemällä vapaaehtoistyötä Conservation Volunteers Australia -järjestössä; ja
• osallistumalla erityistapahtumiin, kuten tiedotusiltoihin, puiden istutuspäiviin, rikkaruohojen hävittämisohjelmiin ja meritähtien hävittämistapahtumiin.

Lisätietoa uhanalaisten lajien auttamisesta Tasmaniassa saat ottamalla yhteyttä uhanalaisten lajien verkoston koordinaattoriin:

Peter McGlone
Telephone: (03) 6234 3552
Sähköposti: [email protected]
Web: www.wwf.org.au/tsn

Lisätietoa Australian uhanalaisista lajeista saat myös soittamalla ympäristö- ja kulttuuriperintöministeriön (Department of Environment and Heritage) yhteisön tiedotusyksikköön (Community Information Unit) maksuttomalla puhelinnumerolla 1800 803 772 tai vierailemalla ympäristö- ja kulttuuriperintöministeriön (Department of Environment and Heritage) uhanalaisista lajeista kertovalla verkkosivulla osoitteessa www.environment.gov.au/biodiversity/threatened