Ravitsemusgenomiikka

Mitä sinun on tiedettävä

Kun geenitiede etenee salamannopeasti, tutkijat ovat alkaneet ymmärtää, että vaikka tietyillä yksilöillä on geneettisiä taipumuksia sairastua tiettyihin sairauksiin, sairauksia ei välttämättä esiinny. Miksi jotkut geneettisesti alttiit ihmiset sairastuvat, kun taas toiset eivät? Monissa tapauksissa jokin ruokavalion osatekijä lisää tai estää tiettyjä geenien vuorovaikutussuhteita. Jotkin ravintotekijät johtavat siihen, että alttiit yksilöt suojautuvat taudeilta paremmin, kun taas toiset ravintotekijät lisäävät tautiriskiä. Näiden geenien ja ruokavalion vuorovaikutusten tutkiminen muodostaa kehittyvän tieteenalan, jota kutsumme ”ravitsemusgenomiikaksi”. Ravitsemusgenomiikka on yksi Academy of Nutrition and Dietetics -akatemian viidestä strategisesta painopistealueesta, ja se on DIFM:lle merkittävä hanke. Tästä jännittävästä alasta on tulossa ravitsemustieteen tulevaisuus.

Ravitsemusgenomiikka keskittyy siihen, miten geenimme vaikuttavat sairauksien ja toimintahäiriöiden riskiin, jota voidaan lieventää ravitsemuksellisilla interventioilla, sekä siihen, miten ruokamme, ravitsemuksemme, stressi ja toksiinit vaikuttavat geeniemme ilmentymiseen. Se on sateenvarjotermi, johon kuuluvat nutrigenetiikka, nutrigenomiikka ja ravitsemuksellinen epigenomiikka.

Nutrigenetiikassa keskitytään siihen, miten geeniemme muutokset (joita kutsutaan myös polymorfismeiksi) vaikuttavat mahdolliseen terveyspolkuumme, johon ruoka, ravinto, stressi ja toksiinit vaikuttavat voimakkaasti.

Nutrigenomiikka keskittyy ruokavalion ja elämäntapatekijöiden, kuten ruoan, ravinnon, stressin ja myrkkyjen, vaikutukseen geenien ilmentymiseen.

Epigenomiikka keskittyy geenien ilmentymisen muutoksiin, joihin vaikuttavat DNA:han ja siihen liittyviin proteiineihin kohdistuvat muutokset ilman, että DNA:n nukleotidisekvenssi, johon geneettinen informaatio on tallennettu, muuttuu. Nämä epigenomiikan muutokset vaikuttavat geeniekspressioon ja voivat myös periytyä.