Pohjanlahti – alati muuttuva murtovesialue
Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva Pohjanlahti on sekoitus avomeren arktista karuutta ja jokisuistojen ja lintulahtien eloisaa rehevyyttä. Kalastajille se tarjoaa varmoja haukipaikkoja, maan parhaita paikkoja ahvenen jääkalastukseen ja mielettömän tylsää lohenkalastusta tuntikausia ilman ainoatakaan puremaa, jota yhtäkkiä seuraa jännittävä kokemus ison lohen jahtaamisesta veneen vieressä.
Bothnianlahti jakautuu kolmeen osaan: Perämereen, Merenkurkun ja Perämerenlahteen. Pitkä rantaviiva on Suomen avoimin rannikkoalue. Alueella on joitakin viehättäviä saaristoja, mutta saaristovyöhyke on paikoin lähes olematon. Tyypillisiä piirteitä alueelle ovat kivikkoinen maaperä ja niukka kasvillisuus.
Hauki Perämeren sisäsaaristossa
Sisäsaariston tärkein saalislaji on hauki, ja siellä on hyvät mahdollisuudet saada isoja saaliiksi. Kristiinankaupungin alue on yksi erinomaisista pyyntipaikoista, josta voi saada yli 10 kilon painoisia yksilöitä.
Sanderi on levinnyt Perämeren sisäsaaristoon. Parhaat särkikalastusalueet sijaitsevat Kokemäenjoen suistossa Porin kaupungin edustalla ja sen vieressä sijaitsevassa Ahlaisten saaristossa.
Merikarvian kunnan edustalla sijaitseva Ouran saaristo koostuu yli 300:sta puustottomasta tai vähäpuustoisesta kivikkoisesta saarekkeesta aivan avomeren reunalla, ja se on tunnettu harvinaisesta meressä kutevasta harmaaharmaakannasta.
Pyydettäessä meritaimenta ulkosaariston karuilla rannoilla ja syksyllä parvien vyöryissä tai keväällä sisemmän saariston lahtien suulla voi vastaan tulla iloinen yllätys – taimen, joka voi painaa jopa viisi kiloa.
Rauman edustalla sijaitseva saaristo on laaja ja monipuolinen alue. On puhuttu, että alueelle saatetaan perustaa uusi Perämeren kansallispuisto. Pyhämaan ja Luvian saaristossa kalastusperinteet ulottuvat pitkälle. Nämä alueet ovat loistavia taimenalueita.
Raippaluodon saarella ja Uudessakaupungissa kalastetaan siikaa jäällä viimeisillä jäillä huhtikuun alussa.
Kallioinen ja runsaskalainen Merenkurkku
Pohjanlahden kapeimmassa osassa sijaitseva hajanainen Merenkurkun saaristo on karun kaunis. Se on Suomen ensimmäinen Unescon luonnonperintökohde, ja se on maan ehkä paras ahvenalue ja myös täynnä haukea. Pääsaaren, Raippaluodon, ja muiden suurten saarten väliset laajat lahtivedet ovat erittäin kivikkoisia, mutta erinomaisia kalastusalueita. Silta mantereelta Raippaluodon saareen on Suomen pisin ja se on keväästä lähtien suosittu siian ongintapaikka.
Avaralla Perämerenlahdella
Pietarsaaren ja Kokkolan välistä Luodon saaristoa lukuun ottamatta Perämerenlahden rannikko on avomerta. Kokkolan edustalla on hyvä meritaimen- ja lohialue. Hauki ja ahven ovat yleisimpiä saalislajeja myös Perämerenlahdella. Oulun edustalla sijaitsee merialueen kolmanneksi suurin saari, Hailuoto, joka on loistava ahvenen jääkalastuspaikka ja tunnettu monipuolisesta linnustostaan.
Lohet vaeltavat alkukesästä Itämeren pääaltaasta jokiin Perämerenlahden rannikolla, ja niitä tavoitellaan perkaamalla ulkosaarten ja -saarekkeiden ulkopuolella koko Pohjanlahden alueella. Kemijoen kalastuskeskus, joka sijaitsee joen suulla Isohaaran voimalaitoksen alapuolella, on suosittu lohenkalastuspaikka.
Pietarsaaren edustalla on hyvä lohenkalastuskohde kesäkuun alkupuolella.
Pohjanlahden rannikkovedet ovat kivikkoisia Rauman ja Kokkolan välisellä osuudella. Veneellä liikkuminen on haastavaa – tai pahimmilla alueilla lähes mahdotonta. Kallioisin alue on Merenkurkun saaristossa, kun taas Perämerenlahti on vähiten kallioinen osuus. On ehdottomasti erittäin suositeltavaa palkata paikallisen kalastusoppaan palvelut.