• Henkisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset
• Kognitio ja psyykkinen stimulaatio
• Motoriset mielikuvat ja urheiluharjoittelu
• Depressio ja psyykkinen stimulaatio
• Lapset ja henkinen stimulaatio
• Tulevaisuuden tutkimus henkisestä stimulaatiosta ja sen vaikutuksista
• Miten toteuttaa omaa henkistä harjoittelua

Henkisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset

Elämän alusta loppuun, henkinen toiminta on tärkeä osa elämää. Mielen stimuloinnin suojaavat, emotionaaliset, fyysiset, psykologiset ja neurologiset vaikutukset ovat laajat. Psyykkistä aktiivisuutta tai neurologista stimulaatiota voidaan kuvata kaikeksi, mikä stimuloi, aktivoi tai rikastuttaa mieltä. Stimulaatio voi tulla sisäisesti ajatuksista tai ulkoisesti ympäristöstä. Koulutus, ammatti, sosiaaliset aktiviteetit ja vapaa-ajan aktiviteetit ovat kaikki tärkeitä tekijöitä henkisen stimulaation kannalta.

Henkinen aktiivisuus lisää veren, hapen ja ravinteiden virtausta aivoihin. Se toimii myös signaalina, joka edistää aivoista peräisin olevan neurotrofisen kasvutekijän (BDGF) ilmentymistä. BDGF on suojaava kemikaali, joka indusoi neuronien kasvua ja selviytymistä. BDGF:n merkitys on määritetty knockout-tutkimusten avulla. Knockout-tutkimukset ovat eläimillä, yleensä rotilla, tehtäviä tutkimuksia, joissa tietty fysiologisesti tärkeä tekijä, kuten kemikaali, reseptori tai entsyymi, ”poistetaan” eläimestä geneettisen manipuloinnin avulla. Näiden tutkimusten avulla tutkijat ovat voineet määrittää, miten tietyn aineen puuttuminen vaikuttaa eläimeen. Tässä tapauksessa he ovat havainneet, että ilman BDGF:ää oppiminen ja tarkkaavaisuus heikkenevät, koska neuronien välinen tiedonsiirto (ns. synaptinen plastisuus) vähenee. Synaptisen plastisuuden on havaittu lisääntyvän jo muutaman viikon henkisen stimulaation jälkeen.

Kognitio ja henkinen stimulaatio

Henkinen aktiivisuus on selvästi nousemassa turvalliseksi ja tehokkaaksi strategiaksi kognitiivisen heikkenemisen ja heikentymisen viivyttämiseksi. Kognitiolla tarkoitetaan ajattelua. Kognitiivinen heikkeneminen on siis prosessi, jossa normaalit ajattelumallit ja -nopeus heikkenevät. Kognitiivinen heikkeneminen on dementiaan liittyvä ikääntymisprosessi.

Dementian ilmaantuvuus on merkittävästi yhteydessä henkiseen stimulaatioon; mitä enemmän henkistä stimulaatiota, sitä pienempi riski sairastua dementiaan. Runsaasti henkistä aktiivisuutta hyödyntävillä henkilöillä on 46 % pienempi riski sairastua dementiaan verrattuna henkilöihin, joiden katsottaisiin käyttävän vähän henkistä aktiivisuutta.

Tietojen mukaan dementian riski näyttäisi olevan merkittävästi muokattavissa myös vanhemmalla iällä. Psyykkisen stimulaation tai kognitiivisen ”harjoittelun” on osoitettu olevan hyödyllistä, sillä se tarjoaa suojaavan ja pysyvän neurologisen vaikutuksen, kun sitä käytetään jo kolmen kuukauden ajan myöhäiselämässä (yli 60-vuotiaana). Kognitiivisia ohjelmia, joita on käytetty tämän kognitiivisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, ovat muun muassa:

• Järkeilyharjoittelu: Päättelyharjoittelu on logiikkakoe. Joissakin neuropsykologisissa tiloissa henkilön päättelykyky on heikentynyt. Päättelyharjoittelu on ohjelma, joka opettaa henkilöä tekemään johtopäätöksiä aiempien todisteiden perusteella. Päättely alkaa melko yksinkertaisesti ja etenee vaikeampiin tehtäviin. Esimerkki yksinkertaisesta loogista päättelyä vaativasta tehtävästä voi olla: Sallyn sisko on syntynyt vuonna 1990, vuosi Sallyn jälkeen, ja Sallyn veli on syntynyt kaksi vuotta ennen Sallya. Kuinka vanha Sallyn veli on?
• Muistitehtävät: Muistitehtävät ovat nimensä mukaisesti tehtäviä, joissa testataan henkilön muistia. Esimerkki muistitehtävästä on seitsemän numeron mittainen tehtävä, jossa testaaja lukee numerosarjan, jossa on 7 numeroa, ja pyytää toistamaan ne takaisin järjestyksessä.
• Huomiotehtävät: Tarkkaavaisuustehtävät ovat tehtäviä, joissa testataan henkilön kykyä kiinnittää huomiota tärkeään informaatioon ja sivuuttaa epäolennainen informaatio.
• Tiedonkäsittelytehtävät: Tiedonkäsittelytehtävät testaavat henkilön kykyä käsitellä tietoa. Esimerkki tiedonkäsittelytehtävästä on tehtävä, jossa testaaja lukee numerosarjan ja jättää jokaisen numeron väliin lyhyen tilan vastausta varten. Testattavan henkilön on lisättävä ”2” ensimmäiseen luettuun numeroon ja annettava vastauksensa. Henkilön on sitten säilytettävä vastaamansa numero ja lisättävä se seuraavaan numeroon, jonka testaaja lukee, ja niin edelleen.
• Ongelmanratkaisu: Ongelmanratkaisussa testataan henkilön kykyä ratkaista hänelle esitetty ongelma. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää päättelyä ja logiikkaa. Ongelmanratkaisu voi sisältää yksinkertaisista vaikeisiin ulottuvia ”aivotehtäviä” tai arvoituksia.

Näille henkisen stimulaation tarjoamille suojavaikutuksille on esitetty monia teorioita. Dementia ja kognitiivinen heikkeneminen voivat liittyä yksilön kognitiivisiin ”varastoihin”. Näin ollen ihmiset, jotka pystyvät käyttämään aivojaan tehokkaammin käyttämällä erilaisia ongelmanratkaisustrategioita ja aivoverkostoja, pystyvät todennäköisemmin rakentamaan paremman ”varaston” elämänsä aikana ja näin ollen heillä on pienempi riski sairastua dementiaan.

Henkisen toiminnan rikastuttaminen saa aikaan myös synaptogeneesin lisääntymisen, jolloin synaptiset yhteydet lisääntyvät 50-100 %. Koska synapsien tiheys on vähentynyt dementiapotilailla, tämän vaikutuksen ehdotetaan vaikuttavan merkittävästi stimulaation tarjoamaan kognitiiviseen suojaan.

Vaikeat ongelmanratkaisutilanteet eivät ole ainoa vaihtoehto rikastuttamiselle ja henkiselle stimulaatiolle, myös vapaa-ajan aktiviteetit riittävät stimuloimaan pysyviä henkisiä vaikutuksia. Joissakin tutkimuksissa on todettu dementian riskin pienenevän jopa 50 prosenttia niillä, jotka harrastavat säännöllisesti vapaa-ajan toimintaa, kuten taidetta, käsitöitä ja kilpaurheilua. Jopa lievät vapaa-ajan aktiviteetit voivat vähentää dementiariskiä 33 %.

Motorinen mielikuvitus ja urheiluharjoittelu

Motorinen mielikuvitus on eräänlainen henkinen stimulaatio, jossa keskitytään ja kuvitellaan motorisia toimintoja. Motorisen kuvittelun tekniikkaa käytetään urheiluharjoitteluohjelmissa auttamaan urheilijoita visualisoimaan motorisia taitoja, joita he joutuvat käyttämään kyseisessä urheilulajissa.

Motorisen kuvittelun taustalla on teoria, jonka mukaan tapahtumaa edeltävä mentaalinen suunnittelu ja ennakointi toimivat siten, että ne valmistavat urheilijaa henkisesti sekä henkisesti että fyysisesti. Motorinen mielikuvitus saa aikaan fysiologisia reaktioita autonomisessa hermostossa, kuten adrenaliinin vapautumisen, sydämen sykkeen ja verenpaineen kohoamisen.

Lisäksi tämän tekniikan on oletettu auttavan aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa tai muissa liikkeisiin vaikuttavissa sairauksissa, kuten multippeliskleroosin uusiutumisessa. Fysiologiset reaktiot, joita mielikuvitus saa aikaan, eivät liity ainoastaan fyysiseen valmistautumiseen toimintaan vaan myös emotionaaliseen valmistautumiseen. Tarkkaavaisuus, kiihottuminen ja oppimismekanismit ovat kaikki reaktioita, jotka aktivoituvat motorisen mielikuvituksen aikana.

Masennus ja henkinen stimulaatio

Mielellisen aktiivisuuden puutteen yleisenä vaikutuksena on masennus. Psyykkisen stimulaation vaikutuksilla on virtaava vaikutus. Mielen aktivointi lisää fysiologisia vasteita aivoissa käynnistämällä hapen, veren ja ravintoaineiden virtauksen. Ilman näiden mekanismien aktivoimista neuronit alkavat lopulta kutistua, samoin aivot. Nämä neurologiset vaikutukset virtaavat eteenpäin psykologisiin vaikutuksiin, kuten tylsistymiseen ja masennukseen.

Lapset ja henkinen stimulaatio

Henkisen stimulaation merkitys on ehkä ilmeisin lapsille. Lapset, jotka eivät saa riittävästi virikkeitä ensimmäisten viiden elinvuoden aikana, ovat alttiita oppimis-, tarkkaavaisuus-, käyttäytymis- ja kielivaikeuksille myöhemmin elämässään. Lapset, jotka tulevat kodeista, joissa on rajalliset mahdollisuudet kokea tervettä henkistä stimulaatiota ja ravintoa, kokevat haittoja varhaisina oppimisvuosinaan ja koko koulu-uransa ajan. Lisäksi epäsosiaalisen käyttäytymisen, huonojen ansioiden ja rikollisen toiminnan määrä lisääntyy sosiaalisesti epäsuotuisista kodeista tulevilla lapsilla, joissa näin voi olla.

Varhaiskasvatusohjelmien, sosiaalisen vuorovaikutuksen, vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen ja opettajien vierailujen on osoitettu vaikuttavan myönteisesti tulevaan koulunkäyntiin, pienentävän koulunkäynnin keskeyttämisprosenttia ja alentavan väkivaltaisten pidätysten määrää.

Varhaiskoulutuskokemusten, olivatpa ne sitten kielteisiä tai myönteisiä, on osoitettu vaikuttavan merkittävästi lapsen aivojen toimintoihin ja rakenteeseen. Pään ympärysmittaan vaikuttavat ympäristötekijät varhaiselämässä, sillä suurin ympärysmitta saavutetaan murrosikään mennessä. Vaikka aivojen arkkitehtoninen kehitys määräytyy pitkälti genetiikan ja ravinnon perusteella, virikkeellinen ympäristö antaa lapselle mahdollisuuden kasvaa ja oppia optimaalisesti. Lasten tulisi altistua monenlaisille sosiaalisille ja ympäristöön liittyville ärsykkeille jo hyvin varhain.

Tulevaisuuden tutkimus henkisestä stimulaatiosta ja sen vaikutuksista

Väestön ikääntyessä tarve kustannustehokkaille menetelmille, joilla voidaan vähentää kognitiivisten kykyjen heikkenemistä, lisääntyy entisestään. Jotta henkisen aktiivisuuden ”harjoitteluohjelmia” voitaisiin toteuttaa paremmin, olisi hyödyllistä ymmärtää, kuinka kauan henkisen stimulaation vaikutukset kestävät sen jälkeen, kun stimulaatio on vähentynyt.

Tutkimukset henkisen stimulaation ristikkäisvaikutuksista olisivat myös erittäin varteenotettava tutkimuskohde. On esitetty kysymys siitä, tuottavatko erityyppiset henkisen stimulaation muodot, esimerkiksi sosiaalinen stimulaatio ja koulutuksellinen stimulaatio, yhdessä myönteisiä vaikutuksia, vai onko henkisen stimulaation eri muodoilla havaittavissa erilaisia neurologisia vaikutuksia?

Tarkemmat vastaukset edellä esitettyihin kysymyksiin antavat psykologeille ja lääkäreille mahdollisuuden räätälöidä yksilöille paremmin sopivia harjoitusohjelmia sekä olemassa olevien oppimis- ja psykologisten ongelmien torjumiseksi että kognitiivisen rappeutumisen ehkäisemiseksi.

Miten toteuttaa omaa mentaalista harjoittelua

Mielenterveytensä aktivoimiseksi kannattaa tarttua jokaiseen mahdollisuuteen. Jatkuva osallistuminen mieluisiin aktiviteetteihin, sosiaalisiin kokemuksiin ja erilaisiin ympäristöön liittyviin ärsykkeisiin hyödyttää monin tavoin henkistä ja neurologista hyvinvointiasi. Yritä asettaa itsellesi haasteita työssä tai koulussa, tämä auttaa pitämään sinut keskittyneenä ja kiinnostuneena. Varmista, että pidät taukoa myös lounasaikaan, jotta voit vaihdella saamiasi ympäristöärsykkeitä.

Lisätietoa

Lisätietoa aivojen terveydestä, mukaan lukien ravitsemuksesta ja liikunnasta, on osoitteessa Aivojen terveys.

1. Saunders MN. Ikävystymisen, masennuksen ja seniilin dementian fysiologia. Medical Hypotheses. 1996: 46(5):463-6.
2. Valenzuela M, Sachdev P. Voiko kognitiivinen liikunta ehkäistä dementian puhkeamista? Systemaattinen katsaus satunnaistettuihin kliinisiin tutkimuksiin, joissa on pitkittäisseuranta. Am J Geriatr Psychiatry. 2009; 17(3):179-87.
3. Valenzuela MJ. Aivoreservi ja dementian ehkäisy. Curr Op Psychiatry. 2008; 21: 296-302.
4. Myers DG. Psykologia 7. painos. New York: Worth Publishers; 2003.
5. Oishi K, Maeshima T. Autonomisen hermoston toiminta motorisen mielikuvituksen aikana urheilijoilla. J Clin Neurophysiol. 2004; 21(3):170-9.
6. Gwynne K, Blick BA, Duffy GM. Riskilapsille tarkoitetun varhaisen interventio-ohjelman pilottiarviointi. J Pediatr Chil Health. 2009; 45:118- 24.