Ultraäänitutkimus on tarkoituksenmukaisin väline synnytyksenjälkeisen kohdun arviointiin. Kohdun anteroposteriorisen (AP) läpimitan kaltaisia parametreja on käytetty involuution tilan indikaattoreina1, 2. Synnytyksen jälkeisen kohdun sonografisten morfologisten löydösten ja komplikaatioiden välisestä suhteesta on julkaistu useita tutkimuksia3-6. Kuitenkin vain muutamissa tutkimuksissa kohdun limakalvon paksuuden muutokset on suhteutettu involuution tilaan. Tietojemme mukaan yhdessäkään tutkimuksessa ei ole tutkittu, riippuvatko synnytyksen jälkeiset kohdun limakalvon muutokset synnytystavasta tai raskausajasta synnytyksen aikana. Teimme tutkimuksen määrittääksemme normaalit muutokset kohdun limakalvon paksuudessa sonografian avulla lapsivuodeaikana ja selvittääksemme, onko muutoksissa eroja synnytystavan ja synnytyksen aikaisen gestationaalisen iän mukaan.

Tähän prospektiiviseen havainnointitutkimukseen osallistui 95 naista, jotka synnyttivät yksisikiöisiä lapsia vaginaalisesti tai keisarileikkauksella ≥ 32 raskausviikolla ja joilla oli normaali lapsivuodeaika. Kenelläkään ei ollut morfologista kohdun poikkeavuutta tai synnytyksen jälkeistä verenvuototapahtumaa. Kaikkia naisia pyydettiin palaamaan sairaalaan 2 ja 6 viikkoa synnytyksen jälkeen, jolloin tehtiin transabdominaalinen sonografia ja transvaginaalinen sonografia. Kaikki ultraäänitutkimukset tehtiin kaupallisesti saatavilla olevalla reaaliaikaisella ultraäänilaitteella (ACCUVIX QX, Medison, Korea), jossa oli 4-7 MHz:n transabdominaalinen kupera koetin ja 6,5 MHz:n transvaginaalinen koetin. Kohdun mittaukset saatiin kohdun pitkittäisleikkauksesta. Suurin AP-läpimitta ja suurin kohdun limakalvon paksuus mitattiin 2 ja 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Molemmat mittaukset tehtiin kohtisuoraan kohdun limakalvoon nähden.

Tutkimukseen osallistuneet vapaaehtoiset jaettiin neljään alaryhmään synnytystavan ja synnytyshetkellä vallinneen gestationaalisen iän mukaan: terminaalinen vaginaalisynnytys, ennenaikainen vaginaalisynnytys, terminaalinen keisarileikkaussynnytys ja ennenaikainen keisarileikkaussynnytys. Havaittiin, että AP:n läpimitan lasku oli pienempi ennenaikaisen synnytyksen jälkeen kuin määräaikaisen synnytyksen jälkeen (P = 0,003 vaginaalisessa synnytyksessä ja P = 0,056 keisarileikkaussynnytyksessä), vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä keisarileikkaussynnytyksissä. Synnytyksen jälkeen AP:n läpimitan lasku oli pienempi keisarileikkauksen jälkeen kuin emättimen kautta tapahtuneen synnytyksen jälkeen (P = 0,054), mutta tämä ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Endometriumin paksuuden väheneminen oli samanlaista riippumatta synnytystavasta ja raskausajasta synnytyksen aikana (määräaikainen vs. ennenaikainen) yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: väheneminen oli suurempaa vaginaalisen määräaikaisen synnytyksen jälkeen kuin keisarileikkauksella tehdyn määräaikaisen synnytyksen jälkeen (P = 0,040) (taulukko 1). Sekä AP:n läpimitan että kohdun limakalvon paksuuden todettiin pienenevän 2-6 viikkoa synnytyksen jälkeen, mutta niissä oli joitakin eroja synnytystavan ja synnytyksen aikaisen raskausajan suhteen.

Näiden tulosten perusteella ehdotamme, että kukin parametri mahdollisesti auttaa ymmärtämään involuutioprosessia suhteessa synnytystapaan ja raskausikään synnytyksessä.