Pähkinänsärkijän esofagus (NE) on yleinen ruokatorven motiliteettihäiriö, jolle on ominaista suurten amplitudien peristalttiset supistukset distaalisessa ruokatorvessa. Vaikka aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu tämän tilan tiettyjä näkökohtia (esim. patogeneesi ja hoito), demografisia ja kliinisiä piirteitä koskevia tietoja suurista potilaskohorteista on niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata demografiset tiedot, kliiniset piirteet, liitännäissairaudet, diagnoosiin kulunut aika, potilaiden lähete erikoisaloittain ja lääkkeiden käyttö suuressa NE-potilaiden kohortissa. Analysoimme takautuvasti vuosina 2008-2010 diagnosoidut peräkkäiset NE-tapaukset. Näiden potilaiden sähköiset potilastiedot käytiin läpi, ja niistä poimittiin olennaiset tiedot. Tunnistimme 115 NE-potilasta. Mediaani-ikä oli 62 vuotta (vaihteluväli 25-87 vuotta), ja 63 prosenttia potilaista oli naisia. Potilaiden oireiden mediaaniaika ennen diagnoosia oli 24 kuukautta (0-480 kuukautta). Useimmat potilaat hakeutuivat sisätautien erikoislääkärille (42 %) tai gastroenterologille (35 %). Oireita olivat rintakipu (31 %) ja nielemisvaikeudet (21 %). Gastroesofageaalisen refluksitaudin (GERD) oireet olivat yleisiä: närästystä esiintyi 51 %:lla potilaista, 77 %:lla oli aiemmin ollut GERD, ja 78 % sai happamuutta vähentäviä lääkkeitä. GERD varmistui testeillä vähintään 35 prosentilla potilaista. Psykiatrista liitännäissairautta esiintyi 24 prosentilla, ja puolet potilaista sai psykotrooppisia lääkkeitä. Ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) esiintyi 15 prosentilla ja fibromyalgiaa 12 prosentilla potilaista. Yllättäen opioideja määrättiin 26 prosentille potilaista. Ruokatorven motiliteettiparametrien ja oireiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota. Tässä tutkimuksessa NE-potilaat olivat yleisemmin keski-ikäisiä naisia, joilla oireiden alkamisen ja diagnoosin välillä oli huomattavan pitkä aika. Monet heistä olivat alun perin sisätautilääkäreiden arvioimia nielemisvaikeuksien tai rintakivun vuoksi, ja heillä oli aiemmin todettu GERD. Ennen diagnoosia määrättyihin lääkkeisiin liittyi usein hapon suppressio, mutta myös narkoottisia ja psykotrooppisia lääkkeitä käytettiin yleisesti. Keskusherkkyysoireyhtymiä (fibromyalgia ja IBS), psykiatrista liitännäissairautta ja refluksitautia esiintyi yleisesti samanaikaisesti. Tutkimuksemme viittaa siihen, että tulevissa tutkimuksissa olisi käsiteltävä GERD:n ja psykiatristen häiriöiden roolia ja vuorovaikutusta NE:ssä.