By Sam Wong

New Scientist Default Image

Päänsiirtojen juggernautti rullaa eteenpäin. Viime vuonna omapäinen kirurgi Sergio Canavero aiheutti maailmanlaajuisen myrskyn, kun hän paljasti New Scientistille suunnitelmansa yrittää ihmisen päänsiirtoa. Hän väitti, että leikkausprotokolla olisi valmis kahden vuoden kuluessa, ja sanoi aikovansa tarjota leikkausta täydellisen halvaantumisen hoitona.

Nyt hän väittää, että hän on yhdessä muiden kiinalaisten ja eteläkorealaisten tiedemiesten kanssa päässyt lähemmäs tätä tavoitetta eläimillä ja ihmisruumiilla tehdyillä kokeilla.

”Sanoisin, että meillä on paljon tietoa, jonka pohjalta voimme lähteä liikkeelle”

Sanoisin, että meillä on paljon tietoa”, sanoo Canavero. ”On tärkeää, että ihmiset lakkaavat ajattelemasta, että tämä on mahdotonta. Tämä on täysin mahdollista, ja työskentelemme sen eteen.”

”Tiedettä PR:n kautta”

Työtä kuvataan seitsemässä artikkelissa, jotka on tarkoitus julkaista lähikuukausien aikana Surgery ja CNS Neuroscience & Therapeutics -lehdissä. New Scientist ei ole nähnyt papereita eikä ole pystynyt tarkistamaan viimeisimpiä väitteitä. CNS Neuroscience & Therapeutics -lehden numeron vieraileva päätoimittaja on yksi Canaveron yhteistyökumppaneista.

Mainos

”6 asiaa, joita haluat kuollaksesi kysyä päänsiirroista”

Se, että Canavero on julkistanut viimeisimmät tulokset ennen kuin paperit on julkaistu, on herättänyt närää. ”Se on tiedettä suhdetoiminnan kautta”, sanoo Arthur Caplan, bioeetikko New Yorkin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. ”Kun se julkaistaan vertaisarvioidussa lehdessä, kiinnostun siitä. Loppu on mielestäni roskaa.”

Thomas Cochrane, Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan bioetiikkakeskuksen neurologi, on samaa mieltä siitä, että Canaveron ennenaikainen julkistaminen on epäsovinnaista. ”Sitä paheksutaan hyvästä syystä”, hän sanoo. ”Se herättää innostusta ennen kuin se on perusteltua. Se vie ihmisten huomion pois varsinaisesta työstä, josta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sillä on pätevä perusta. Sikäli kuin voin sanoa, kyseisellä operaatiolla on ollut enimmäkseen kyse julkisuudesta eikä niinkään hyvän tieteen tuottamisesta.”

Vaikka emme voi todentaa niitä, New Scientist on nähnyt kuvia ja videoita joistakin Canaveron kuvailemista toimenpiteistä.

Näistä esimerkkinä yllä oleva video, jossa hiiret nuuhkivat ja liikuttelevat jalkojaan ilmeisesti viikkoja sen jälkeen, kun niiden niskasta on katkaistu selkäydin ja fuusioitu se sitten uudelleen. Toimenpiteen suorittanut eteläkorealaisen Konkuk-yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä C-Yoon Kim sanoo, että hänen ryhmänsä on osoittanut, että eläinten etu- ja takaraajojen motoriset toiminnot ovat palautuneet. ”Siksi uskon, että selkäydin on mahdollista yhdistää uudelleen täydellisen katkaisun jälkeen”, hän sanoo.

Canavero sanoo Kimin työn osoittavan, että selkäydin voi sulautua uudelleen, jos se leikataan puhtaasti polyetyleeniglykolin (PEG) läsnäollessa, joka on kemikaali, joka säilyttää hermosolukalvot. ”Nämä kokeet osoittavat lopullisesti, että pelkällä PEG:n käytöllä voidaan saavuttaa osittainen toipuminen”, hän sanoo.

PEG:n käytön lisäksi Canaveron asiakirjoissa kuvaamaan menettelyyn kuuluu toipumista tukevia tekniikoita, kuten selkäytimen stimulaatio ja alipaineistuslaitteen käyttö alipaineen luomiseksi, joka rohkaisee hermoja sulautumaan.

New Scientist Default Image

Surgery/Ren/HEAVEN-AHBR

Canaveron mukaan Kiinassa Harbinin lääketieteellisessä yliopistossa toimivan Xiaoping Renin johtamat tutkijat ovat suorittaneet apinalle päänsiirron. He yhdistivät pään ja uuden ruumiin välisen verenkierron, mutta eivät yrittäneet yhdistää selkäydintä. Canaveron mukaan koe, joka toistaa Robert Whiten Yhdysvalloissa vuonna 1970 tekemän työn, osoittaa, että jos pää jäähdytetään 15 celsiusasteeseen, apina voi selvitä toimenpiteestä ilman aivovammoja.

”Apina selvisi toimenpiteestä täysin ilman minkäänlaisia neurologisia vammoja”, Canavero sanoo ja lisää, että apinaa pidettiin elossa vain 20 tuntia toimenpiteen jälkeen eettisistä syistä. New Scientist ei kuitenkaan onnistunut saamaan lisätietoja tästä kokeesta.

”Teimme pilottitutkimuksen, jossa testasimme joitakin ajatuksia siitä, miten vammoja voitaisiin ehkäistä”, sanoo Ren, jonka työtä sponsoroi Kiinan hallitus. Hän ja hänen tiiminsä ovat myös tehneet kokeita ihmisruumiilla valmistautuakseen leikkauksen suorittamiseen, hän sanoo.

Rikkaita rahoittajia tarvitaan

Canavero hakee varoja tarjotakseen päänsiirtoa 31-vuotiaalle venäläispotilaalle, Valeri Spriridonoville, jolla on geneettinen lihaksia tuhlaava sairaus. Canavero sanoo aikovansa tehdä vetoomuksen Mark Zuckerbergille leikkauksen rahoittamiseksi. Viime viikolla Vietnamin Hanoissa sijaitsevan Vietnam-Saksan sairaalan johtaja Trinh Hong Son tarjoutui isännöimään toimenpidettä.

”Jos niin sanottu päänsiirto toimii, tämä avaa aivan uuden tieteenalan selkäydinvamman rekonstruktiossa”, sanoo Michael Sarr, Surgery-lehden päätoimittaja ja Minnesotan Rochesterissa sijaitsevan Mayo-klinikan kirurgi. ”Olemme eniten kiinnostuneita selkäytimen rekonstruktiosta, jossa käytetään päänsiirtoa periaatteellisena todisteena. Lehtemme ei välttämättä kannata päänsiirtoa monien eettisten kysymysten ja tietoon perustuvaan suostumukseen liittyvien monien näkökohtien sekä päänsiirron mahdollisten kielteisten seurausten vuoksi.”

Vastoin todennäköisyyksiä

Caplan sanoo, että Canaveron pitäisi tutkia hermojen uusiutumista PEG:llä selkäydinvammaisilla ihmisillä ennen kuin hän yrittää päänsiirtoa. ”On satojatuhansia ihmisiä, jotka voisivat hyötyä jostain, joka kasvattaisi selkäytimen uudelleen. Se on kuin sanoisi, että haluan lentää seuraavaan galaksiin, kun olisi kiva perustaa siirtokunta Marsiin, ja ajattelen samoja todennäköisyyksiä.”

Canavero uskoo kuitenkin, että päänsiirto on ainoa hoito, joka toimii halvaantuneille potilaille. ”Geeniterapia on epäonnistunut. Kantasoluja odotamme yhä. Vaikka ne tulisivat nyt, näille potilaille ei ole toivoa. Tetraplegia voidaan parantaa vain tällä. Pitkällä aikavälillä keho hajoaa, elimet hajoavat. Heille on annettava uusi keho, koska vaikka hoitaisit napanuoran, et pääse mihinkään.”

Lue lisää: Ensimmäinen ihmisen päänsiirto voi tapahtua kahden vuoden kuluttua

Artikkelia muutettu 21. tammikuuta 2016

Oikaisu: Apinan pään ilmoitettu lämpötila oli virheellinen, kun tämä juttu alun perin julkaistiin. Tämä on nyt korjattu.

Lisää näistä aiheista:

  • kirurgia
  • elinsiirrot
  • apinat ja ihmisapinat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.