- Postattu 6. toukokuuta 2020 20:13 GMT
- Kirjoittanut Nevin Thompson
-
Read this post in Español, Français, русский, Português
Japanilainen jättiläisampiainen hyökkää mehiläispesään. Photo courtesy Stephen Wheeler.
Toukokuun alussa New York Times kertoi, että Yhdysvaltoja uhkaa COVID-19-pandemian lisäksi vielä toinenkin uusi uhka: Aasiasta tulevat ”murha-ampiaiset”. Juttu sai nopeasti aikaan räjähdysmäisen määrän ”murha-ampiaisjuttuja” ja keskusteluja sosiaalisessa mediassa ympäri maailmaa. Kun YouTubessa vuodelta 2018 oleva idioottimainen viraalitemppu nousi uudelleen esiin ja kasvatti suosiotaan, osa toimittajista rauhoitteli lukijoita, että ”’murhakuoriaiset’ eivät todennäköisesti murhaa sinua henkilökohtaisesti”, kun taas toiset kysyivät, mikä tarkalleen ottaen on ”murhakuoriainen”?
Timesin raportin mukaan aasialaista jättiläiskuoriaista (Vespa mandarinia) esiintyy nyt Washingtonin osavaltioiden luoteisnurkkauksen ohella myös aivan Yhdysvaltojen yli.Kanadan rajan pohjoispuolella, White Rockissa, Vancouverin esikaupungissa. Syyskuussa 2019 aasialainen jättiläishornetin pesä löydettiin ja tuhottiin myös läheiseltä Vancouver Islandilta.
Kuollut japanilainen jättiläishornetti eli O-suzumebachi (オオオスズメバチ) Japanissa. Kuva: Nevin Thompson.
On arvoitus, miten aasialainen jättiläishornet saapui läntiseen Pohjois-Amerikkaan. Hornetteja tavataan Taiwanissa, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa, jossa hyönteinen tunnetaan nimellä o-suzumebachi (オオスズメバチ), joka tarkoittaa karkeasti käännettynä ”suurta varpusampiaista”.
Hornetit ovat noin 5 senttimetrin pituisia, ja ne puolustautuvat petoeläimiä, kuten karhuja, vastaan puremalla ja sylkemällä myrkkyä sekä voimakkaalla pistollaan.
Japanissa jättiläishornetit saalistavat hunajamehiläisiä, mikä tarkoittaa, että ne muodostavat merkittävän uhan mehiläistarhoille Washingtonin osavaltiossa, Brittiläisessä Kolumbiassa ja muualla Pohjois-Amerikassa.
Miksi niitä kutsutaan ”murhamehiläisiksi”
New York Timesin juttu herätti melkein heti hämmennystä. Jotkut ottivat kantaa väitteeseen, jonka mukaan hornetit ”tappavat jopa 50 ihmistä vuodessa” Japanissa (Japanin terveysministeriön mukaan luku on todellisuudessa 12 kuolemantapausta vuodessa, kuten eräs kommentoija Twitterissä huomautti).
Kanadalaiset hyönteistutkijat, jotka ovat tutkineet hornetin esiintymistä ainakin vuoden ajan, vähättelivät myös mahdollista uhkaa ihmisille.
Monille Japania tarkkaileville Timesin jutun hämmentävin kohta oli kuitenkin juuri se, mistä nimitys ”murhaavat hornetit” tuli.
Martin Fackler, New York Timesin entinen Tokion-toimiston päällikkö, totesi, että Japanissa horneteja kutsutaan suzumebachiksi – ”mehiläiseksi” (hachi) tai varpusen kokoiseksi hornetiksi (suzume).
Fackler ja New Yorkerin toimittaja Matt Alt päättelivät, että termi ”murder hornet” ilmaantui New York Timesiin eräänlaisen ”käänteisen puhelinpelinpelin” tuloksena:
Miten japanilaiset mehiläishoitajat torjuvat jättiläishornetit
”Japanilainen jättiläishornet varoittaa, että se hyökkää hiontansa leukojaan yhteen hiomalla yhteen”, Japanissa mehiläishoitajaksi työskentelevä Stephen Wheeler sanoo Global Voicesin haastattelussa. ”Yksittäiset aasialaiset jättiläishornetit eivät kuitenkaan ole ongelma, jos törmäät niihin. Pysähdy, älä yritä huitoa sitä ja peräänny.”
Wheeler käy joka vuosi taistelua pitääkseen mehiläisensä turvassa jättiläishorneteilta. Vuodesta 1993 lähtien Wheeler on asunut Awajilla, suurelta osin maaseutumaisella saarella Koben ja Osakan länsipuolella Sisämeren itäpäässä. Wheeler on harjoittanut mehiläishoitoa Awajilla noin kahdeksan vuotta, ja tällä hetkellä hän vuokraa viljelysmaata mehiläisystävällisten puiden kasvattamista varten metsänuudistamista varten
”Naapuri antoi minulle kaksi vanhaa mehiläispesää, jotka sijoitin ystäväni kahvilaan, ja minulla oli onni pyydystää kaksi ensimmäistä hunajamehiläisparvea”, Wheeler kertoo. ”Pidän japanilaista hunajamehiläistä (Apis cerana japonica), ja kun parvia karkaa mansikkaviljelmiltä, pidän myös eurooppalaista hunajamehiläistä (Apis mellifera).”
Wheeler dokumentoi blogissaan elämää Awajilla, muun muassa mehiläisten pitoa, hunajan tuottamista, ampiaisten torjuntaa ja yleisesti hyönteiselämän tutkimista.”
”Managing an Asian hornet attack with sticky pads”. Image courtesy Stephen Wheeler.
Viime talven aikana Wheeler menetti valitettavasti kaikki mehiläisyhdyskuntansa, kuten hän kertoo videoblogissaan.
”Se oli syöksykierre”, Wheeler sanoo. ”Keltaisia hornetteja kesällä, jättiläishornetteja syksyllä, mikä tarkoittaa, että mehiläiset eivät voi lähteä pesästä ruokailemaan. Hunaja- ja siitepölyvarastot hupenevat, mehiläiset eivät pysty pitämään pesää huippukunnossa, ja stressi iskee. Pesä taipuu vahakoi- tai punkkiongelmaan, ne kaikki vain evakuoituvat, mikä syksyllä on kuolemantuomio sinänsä.”
Wheeler sanoo, että jäljelle ei jää enää mehiläisiä, jotka selviytyisivät talvesta ja jatkaisivat pesää keväällä.
Wheeler on dokumentoinut YouTube-kanavalleen erilaisia taktiikoita taistelussaan aasialaista jättiläisjättiläistä vastaan. Tässä hän selittää, miten hornetit vapauttavat feromoneja kutsuakseen apua ja miten tätä käyttäytymistä voi käyttää niitä vastaan: