Tänään puhun kieliperheistä! Kun sanon tämän, uskon, että useimmilla teistä on jollain tasolla intuitiivinen aavistus siitä, mitä tarkoitan. Jos vertailisimme paria yhteistä sanaa, joita esiintyy esimerkiksi espanjassa ja italiassa, huomaisimme, että ne ovat usein hyvin samankaltaisia tai joissakin tapauksissa jopa identtisiä. Katsokaa vaikka:
| Espanja | Italia | Englanninkielinen käännös |
| vivir | vivere | live |
| boca | bocca | mouth |
| tú | tu | you |
Sim, jos tarkastelemme ruotsia, tanskaa ja norjaa:
| ruotsi | tanska | norja | englanninkielinen käännös | ||
| leva | leva | leve | levi | leve | leve |
| mun | mund | munn | munn | munn | |
| du | du | du | sinä |
Näetkö yhtäläisyydet? Miksi näin on, saatat ihmetellä. No, koska ne ovat sukua!
Kielitieteessä sukulaiskielet ovat kieliä, joilla on niin paljon yhteistä, että emme voi väittää sen johtuvan pelkästään laajasta kontaktista ja/tai lainaamisesta. Nämä kielet, sanomme, ovat niin samankaltaisia, että ei voi olla muuta järkevää selitystä kuin se, että ne polveutuvat yhteisestä lähteestä: ikään kuin äidinkielestä. Espanjan ja italian kohdalla äidinkieli on latina, kun taas ruotsin, tanskan ja norjan kohdalla äidinkieli on vanhan norjan kieli.
Nyt olisi kätevää, jos se loppuisi tähän, eikö niin? Mutta se ei tietenkään lopu. Kuten missä tahansa perheessä, myös äidillä on äiti ja muita sukulaisia, kuten sisaruksia ja serkkuja. Vanhassa norjassa on esimerkiksi omat sisaruksensa: Vanha yläsaksa, vanha friisiläinen, vanha englanti jne., joilla kaikilla on sama äiti: Protagermaaninen. Tämä on germaaninen kieliperhe.
Espanjalla ja italialla on myös sisaruksia: Ranska, portugali, romania jne. ja niiden yhteinen äiti on latina. Tämä on romaaninen kieliperhe, joka on peräisin vulgäärilatinasta. Mutta tietysti latinalla on omat sisarensa, esimerkiksi Umbrian ja Oscan, ja yhdessä sisartensa kanssa latina muodostaa italialaisen kieliperheen.
Tuntuuko tämä hieman sekavalta? No, se on ymmärrettävää, ja potkaisen sitä vielä lisää lisäämällä, että italialaisella kieliperheellä, johon kuuluvat espanjan ja italian kaltaiset kielet, ja germaanisella kieliperheellä, johon kuuluvat ruotsin ja tanskan kaltaiset kielet, on itse asiassa sama äiti: Proto-indoeurooppalainen (tai vain indoeurooppalainen).
Äiti on tässä tapauksessa veeeerittäin vanha, eikä meillä oikeastaan ole minkäänlaisia todisteita siitä, miltä se näytti! Indoeurooppalainen on rekonstruoitu kieli, joka tunnetaan yleisemmin protokielenä (kuten olet ehkä huomannut, kutsumme germaanisen perheen äitiä protogermaaniseksi, eli sekin on rekonstruoitu kieli). Sitä ei ole koskaan kuultu, sitä ei ole koskaan tallennettu eikä kukaan puhu sitä. Miten ihmeessä me sitten tiedämme siitä mitään, vai mitä? No, se liittyy johonkin, jota kutsutaan vertailevaksi menetelmäksi ja josta kerromme toisessa postauksessa.
Kuten ihmisperheet, myös kieliperheet voidaan esittää sukupuun muodossa:*
Ymmärrätkö? No, ikävä kertoa, mutta tämä on äärimmäisen yksinkertaistettu versio, jossa on käytetty vain esimerkkejä näistä kahdesta alaperheestä. ”Oikea” indoeurooppalaisten kielten sukupuu näyttää hieman enemmän tältä:1
Kuten yllä olevasta puusta näet, jotkut kielet, joita et ehkä ikinä odottaisi, ovat itse asiassa sukua. Otetaan esimerkiksi standardoitu hindi ja saksa. Tässä on joitakin yhteisiä sanoja molemmissa kielissä:
| Saksa | Hindi | Englanninkielinen käännös |
| Mädchen | लड़की (ladakee) | tyttö |
| Hallo | नमस्ते (namaste) | hello |
| Nälkä | भूख (bhookh) | nälkä |
>
Katso näitä sanoja, on epätodennäköistä, että tekisit johtopäätöksen, että nämä kaksi kieltä ovat sukua toisilleen. Kun katsot kielipuuta, voit kuitenkin nähdä, että kielitieteilijät ovat päätelleet, että ne ovat. Nyt luultavasti tuijotat ruudullesi ja mietit ”whaaaaaat?”, mutta ne ovat todellakin molemmat indoeurooppalaisen kielen jälkeläisiä ja siten sukua toisilleen.
Vaikka indoeurooppalainen on selvästi suuri kieliryhmä, se ei ole ainoa (tai edes suurin). Kun tarkastellaan indoeurooppalaista kieliperhettä hieman tarkemmin, huomataan, että mandariinin ja suomen kaltaiset kielet eivät kuulu siihen. Ne kuuluvat muihin kieliperheisiin, tässä tapauksessa kiinalais-tiibetiläiseen ja suomalais-ugrilaiseen (tai uralilaiseen, riippuen määritelmästäsi) kieliperheeseen.
Kaiken kaikkiaan maailmassa on nykyään noin 130 kieliperhettä. Osa on sukua, osa ei, aivan kuten mekin. Suurin kieliperhe on niger-kongon kieliperhe, johon kuuluu (vuoden 2009 tietojen mukaan) 1532 kieltä. (Indoeurooppalainen sijoittuu heikolle neljännelle sijalle noin 439 kielellä.)2
Kielten tarkastelu on siis vähän kuin oman sukupuusi tarkastelu: jokaisella äidillä on äiti (tai isä, jos haluat, mutta perinteisesti kielitieteilijät kutsuvat heitä äideiksi ja tyttäriksi). Joissakin haaroissa on sisaruksia, serkkuja, pikkuserkkuja ja niin edelleen. Jotkut eivät näytä lainkaan sukulaisiltaan (tai ainakin vähän), ja jotkut ovat silmiinpistävän samanlaisia. Sitenhän perheet vain toimivat, eikö niin?
Nyt olemme siis päässeet pisteeseen, jossa voin vastata otsikon kysymykseen: Onko englanti romanikieli?
Vaikka tämä on paljon keskustelua herättänyt kysymys (tee google-haku ja katso itse), yksinkertainen vastaus on: ei, ei ole. Ei ainakaan kielitieteilijälle. Nyt saatat istua kotona ja hämmentyä yhä enemmän ja enemmän, koska suuri osa englannin kielen sanastosta juontaa juurensa latinaan (sana ”vocabulary” on itse asiassa yksi näistä sanoista).
Mutta kun kielitieteilijät sanovat, että kieli on romaaninen kieli, viittaamme puurakenteessa havainnollistettuun sukulaisuussuhteeseen eli siihen, että kielen äidinkieli on latina. Englanti siis, vaikka se on lainannut huomattavan osan sanastostaan latinasta (ja myöhemmin latinankielisestä ranskasta), ei sinänsä ole latinan tytär. Englanti on protogermaanin tytär, se on siis germaaninen kieli.
Latina ja protogermaani ovat kuitenkin molemmat indoeurooppalaisen kielen tyttäriä. Latinalla ja englannilla on siis selvä sukulaisuussuhde, mutta suhde on pikemminkin kuin rakkaan tädin kuin äidin suhde (jos, tiedäthän, rakas täti kieltäytyisi tunnustamasta sinua persoonaksi, ellet matkisi häntä).
Kielet ovat loppujen lopuksi kuin mikä tahansa perhe: jotkut suhteet ovat vahvoja, jotkut heikkoja, jotkut läheisiä, jotkut eivät.
Virittäytykää ensi viikolla, kun Riccardo syventyy kieliperheiden toiseen haaraan: konstruoituihin kieliin.
Huomautukset ja lähteet
*Tässä käytettyä rakennetta, jossa kielet esitetään sukuina sukupuina, on pitkään kritisoitu siitä, että siinä ei yksinkertaisesti näy paljon tietoa, kuten kontaktitilanteet, murrejatkumot ja se, milloin kieliä on puhuttu. Sitä on kuitenkin käytetty osoittamaan aloittelevalle opiskelijalle, että jotkin kielet ovat sukua toisilleen ja miten ne ovat sukua toisilleen tavalla, joka on helppo ja ymmärrettävä. Historical Linguist Channel tunnustaa kuitenkin tämän kritiikin ja keskustelee siitä mielellään erillisessä viestissä tai henkilökohtaisen viestinnän kautta.
1Provided by Ancient History Encyclopedia (Published on 19th of January, 2013). https://www.ancient.eu/image/1028/
2Lewis, M. Paul (toim.), 2009. Ethnologue: Languages of the World, kuudestoista painos. Dallas, Texas: SIL International. Verkkoversio: http://www.ethnologue.com/16. (Perheindeksiin pääsee osoitteesta http://www.ethnologue.com/16/family_index/).