Joo, minä sanoin sen! Club Europe ja suosittu samassa lauseessa. BA:n bisnesluokan tarjonnan ympärillä on muutama eri leiri – jaetaan ne nopeasti:

1. Jotka ovat sitä mieltä, että se on ryöstö ja tarjonta on parhaimmillaan Economy+.
2. Jotka lentävät sillä aina kun mahdollista lisämukavuuden ja -palvelun vuoksi.
3. Ja no, vielä kolmas kategoria.

Minä? Minä kuulun kolmanteen. Lennän sillä aina kun mahdollista, jos hinta ei ole kohtuuton, mutta enimmäkseen tier-pisteiden takia ja välttääkseni kyynärsauvasodat!

Varaukset

Tämä kyseinen lippu varattiin siis Club Europen hyvin julkistetussa alennusmyynnissä aiemmin tänä vuonna. Ylivoimaisesti erottuvin hinta oli Helsinki hintaan £220. Kyseessä on short haul+-reitti, joten siitä saa 80 tier-pistettä molempiin suuntiin, mikä antaa kunnioitettavat 1,37 puntaa TP:ltä – tämä on erittäin hyvä hinta Euroopassa (voinko vielä sanoa niin?!), joten luonnollisesti järjestettiin nopea viikonloppuyöpyminen.

Helsingin reitti

Säännölliset lukijat tietävät varmaan homman. Kyseessä on terminaali 3:n reitti, jota BA ja Finnair liikennöivät – valitettavasti tällä hinnalla ei saanut Finnairin operoimia lentoja, muuten olisin varmasti ottanut kerran päivässä lennettävän Airbus A350:n. BA käyttää tällä reitillä A320- ja A321-koneita ja lentoaika on yleensä vajaa 3 tuntia.

Istumapaikkakartta

Varatessani lähimmäksi etuosaa pääsin noin rivillä 6. Huomasin kuitenkin, että hytti ulottuu aina riville 12 asti – peittäen molemmat poistumisrivit. Joten ajattelin, että miksipä ei – CE-palvelu ja kunnon jalkatila, win-win. Tai niin ajattelin.

Lähtevä

Lauantai koitti, ja viime hetken SDC:n (samana päivänä tehty muutos) jälkeen päädyimme BA:n myöhäisemmälle lennolle riville 4. Club-hytissä oli vain 6 riviä, mutta kun palvelu saapui luoksemme, ensimmäisenä valitsemamme ateria oli jo kadonnut (aistin teeman tässä!). Henkilökunta oli kuitenkin ihanaa ja G & T:t virtasivat vapaasti, kunnes laskeuduimme pimeään ja kylmään Helsinkiin.

Helsinki-Vantaan lentoasema

Tilanne on tällä hetkellä suoraan sanottuna surkea Finnairin Premium-loungen remontin vuoksi portilla 50. Siellä on ”” lounge piilossa verovapaassa ja business-osasto porttien 50 luona. Lisäksi porttien 20 luona on Finnairin Schengen-lounge ja jälkikäteen ajateltuna suosittelen kokeilemaan sitä ensin ennen passintarkastusta.

Olounge on suoraan sanottuna naurettava. Todennäköisesti Finnairin premium loungen sulkeminen on pahentanut tilannetta, mutta vau onpa ahdasta! Istuessani nurkassa olisin voinut helposti leikkiä jalkapalloa vastapäätä olevan kaverin kanssa. Muutaman matkalaukun ollessa tiellä se oli kuin peli The Cubesta. Annan sille lempinimen ”Avoid” – sano se matalalla äänellä ja kuvittele Phil Schofield katsomassa ”The Cubea” täynnä matkalaukkuja – sellaista se oli.

Olen kuullut raportteja Finnairin loungessa vallitsevasta tungoksesta, joten rehellisesti sanottuna emme kokeilleet sitä. Jopa Oneworld Emeraldien premium lounge oli ennen hyvin täynnä, joten en voi kuvitella yrittävänsä ahtaa kaikkia pienempään tilaan. En malta odottaa, miltä remontti kuitenkin näyttää – aika näyttää.

Boarding

Tämä oli…..ermmmm huono. Erittäin, erittäin huono.

BA otti käyttöön ryhmäkyytiin nousemisen, mikä tuntuu jo vuosia sitten. Vaikka se ei ole missään nimessä täydellinen, se ainakin yrittää pitää järjestystä yllä. Jopa suosikkilentokenttäni Manchester (shudders…..) tekee mitä voi pienillä käytävillä. Portti kutsuttiin ja lähdimme – pian kävi selväksi. Kyllä, se oli se pelätty kaksi sanaa. Bussiportti.

Portille oli pystytetty kaksi koroketta, toinen etuoikeutetuille ja toinen kaikille muille matkustajille. Koska olin aamulla tarkistanut ExpertFlyerin avulla istumapaikkakartat, tiesin, mitä tapahtuisi. Kullekin ryhmälle ei ollut nimettyjä kaistoja, ja tungosta alkoi muodostua.

Meissä oli siis 46 Club Europe -ryhmään kuuluvaa ihmistä sekä kaikki muut, joilla oli oikeus etuoikeutettuun koneeseen nousuun, jotka vaanivat….. Voisin kuvitella, että yli puolet koneesta, helposti.

”Hyvät naiset ja herrat, pyydämme nyt ryhmiin 1, 2 ja 3 kuuluvia nousemaan koneeseen”

Nyt voitte kuvitella ruuhkaa, joka vyöryi kohti porttia. Se oli lievästi sanottuna hektistä – ja täysin turhaa, koska olit vain kävelemässä bussiin!

Bussit kiersivät Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäri odottavan A320:n luokse, ja ryntäys lähti liikkeelle – siirryin nopeasti vain varmistaakseni, että minulla oli tilaa yläkerrassa, koska olimme poistumisrivillä!

Club Europe (Plus?!)

Asettauduin istumaan paikkaan 11F, joka on normaalisti turistiluokan istuin, joka on siiven yläpuolella ja poistumisrivillä, joten siinäpä ylimääräistä jalka- ja jalkatilaa. Koska se on yleensä economy-rivi, keskipöytää ei ollut, mutta he olivat lisänneet CE-päähineitä ja verho oli kokonaan rivin 12 takana!

Jalkatila oli kunnollinen. Kyllä, olen keskimmäisen pöydän fani, mutta keskimmäisen tarjotinpöydän laskeminen alas auttaa tähän, joten ei mikään massiivinen juttu.

Kone täyttyi hitaasti, ja oli hieno näky nähdä, että niin vähän ihmisiä käveli takanani!

Työntyimme taaksepäin ja suuntasimme jäänpoistolaitteita kohti – Heathrow voisikin ottaa opikseen suomalaisilta! Ja sitten lähdimme pimeälle talvitaivaalle…. ja käynnistin ajastimeni…..

Tässä on dumppi WhatsApp-muistiinpanoistani ajankohdista, jolloin asioita tapahtui:

Palvelu

Olenko siis prinsessa? Jaetaanpa tämä alaspäin –

32 min juomatarjoilun suorittamiseen? No, matkustajamäärän huomioon ottaen tämä ei ole yllättävää! Mutta enemmän miehistöä molempiin suuntiin olisi auttanut valtavasti, kuten olen nähnyt aiemminkin. Älkäämme unohtako – tämä ei ole sattumanvaraista. BA tiesi matkustajamäärät päiviä ennen lentoa ja olisi helposti voinut lähettää enemmän miehistöä menomatkalle.

Ei Menu? Jälleen kerran ei mikään valtava juttu – mutta kyynikko minussa miettii, oliko se tarkoituksella, koska heillä oli huono lastaus.

Yli 1/3 tämän pitkän CE-sektorin matkasta, ja alle puolet matkustamosta oli ruokittu. Meni 1h 10min ennen kuin sain ruokaa eteeni, enkä edes sitä mitä olisin valinnut.

CSM nähtiin selvästi iPadin kanssa pyytämässä anteeksi muutamalta matkustajalta kauempana edessä. Silti ei nähnyt mitään vaivaa esittää nopeaa anteeksipyyntöä ja se jätettiin FA:lle (sama kuin menolennolla, niin ihana, mutta vain liian kiireinen!)

40 min ennen lennon laskeutumista koko miehistö oli etukeittiössä juttelemassa (verhot eivät ole niin hyvät….).

Tunnustan täysin, että lento oli kiireinen. Mutta siihen ei tarvitse paljoa varautua. Ladatkaa enemmän ilmeisen suosittuja ateriavaihtoehtoja (me kaikki voimme selvittää ne!) Lähettäkää lisää miehistöä jne.

Jos BA haluaa käyttää Club Europea tulonhankintamallina, heidän on selvitettävä tämä. Näen sen yhä useammin sellaisilla sektoreilla kuin Helsinki, Geneve ja jopa Madrid (jonne liikennöidään päivittäin Long Haul -kalustolla ja sitä vastaavalla miehistöllä).

Loppuajatuksia

Kyllä, Gold Guest List -jäsenenä odotan tiettyä palvelutasoa. Ja kun BA ei sitä tarjoa, pidän heitä vastuullisina.

Pidän Club Europesta. Pidän tilasta, keskimmäisestä pöydästä sekä ruoasta ja juomista yleensä – lukuun ottamatta yrityksiä tarjoilla minulle Gordonia Tanquerayn sijaan. Jotkut parhaista BA-lennoistani ovat olleet Club Europessa. Olen antanut lukuisia kultaisia lippuja ja toisinaan antanut miehistölle pienen tipin merkkinä erinomaisesta palvelusta. Mutta kun he täyttävät puolet koneesta nälkäisillä ja yleensä janoisilla ihmisillä – varaudu siihen. Tämä ei ole normaalia, mutta ei ole myöskään vaikeaa tehdä paremmin.

Finnair lentää tätä reittiä – ihanilla Airbus A350-koneilla. Flatbedillä ja 4+ miehistöllä kuormituksesta riippuen. Kyllä, ymmärrän, etteivät he ole aina yhtä halpoja kuin BA, mutta pointti on silti paikallaan.

Alaviitteenä – FA:t molempiin suuntiin olivat erittäin hyviä työssään hymyillen koko matkan ajan. He vain tarvitsivat enemmän apua.