Olusegun Obasanjo, (s. 5. maaliskuuta 1937, Abeokuta, Nigeria), nigerialainen kenraali, valtiomies ja diplomaatti, joka oli Afrikan ensimmäinen sotilashallitsija, joka luovutti vallan siviilihallitukselle. Hän toimi Nigerian sotilashallitsijana (1976-79) ja siviilinä presidenttinä (1999-2007).
Obasanjo kävi Baptist Boys’ High Schoolin Abeokutassa, Lounais-Nigeriassa, ja toimi myöhemmin opettajana. Koska hänellä ei ollut varaa yliopistoon, hän liittyi armeijaan vuonna 1958 ja sai upseerikoulutuksen Englannissa. Obasanjo nousi nopeasti armeijan riveissä. Biafran konfliktin aikana (1967-70) hänet nimitettiin komentajaosaston johtajaksi, joka oli sijoitettu Biafran rintamalle Kaakkois-Nigeriassa. Konflikti päättyi, kun Biafran joukot antautuivat hänelle tammikuussa 1970.
Vuonna 1975 prikaatikenraali Murtala Ramat Mohammed syrjäytti silloisen sotilasvallan päämiehen kenraali Yakubu Gowonin, mutta ilmoitti luovuttavansa vallan siviilivallalle vuoteen 1979 mennessä. Seuraavana vuonna Mohammed kuitenkin murhattiin epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä, ja johto siirtyi hänen sijaiselleen Obasanjolle. Kolmen vuoden aikana Obasanjo nousi merkittäväksi afrikkalaiseksi valtiomieheksi ja solmi suhteet Yhdysvaltoihin. Obasanjo noudatti edeltäjänsä aikataulua paluusta siviilihallintoon eikä asettunut ehdolle presidentiksi, kun vaalit järjestettiin vuonna 1979. Äänestys oli erittäin tiukka, mutta Nigerian liittovaltion vaalilautakunta julisti pohjoisen Shehu Shagarin voittajaksi etelän vahvimman haastajan, jorubalaisen Obafemi Awolowon. Useimmat Obasanjon jorubatoverit ja muutkin tuomitsivat tuloksen väittäen, että vaaleja oli väärennetty, mutta korkein oikeus vahvisti tuloksen, ja Obasanjo sai pohjoisen Hausa-Fulani-johtajien kunnioituksen luovuttamalla vallan Shagarille.
Obasanjon kansainvälinen profiili nousi seuraavien vuosien aikana huomattavasti, kun hän toimi erilaisissa tehtävissä Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muissa järjestöissä. Obasanjo arvosteli äänekkäästi kenraali Sani Abachaa, joka kaappasi Nigerian vallan vuonna 1993 ja perusti sortavan sotilashallituksen, ja hänet vangittiin vuonna 1995, koska hänen väitettiin järjestäneen vallankaappauksen Abachaa vastaan. Abachan kuoltua vuonna 1998 Obasanjo vapautettiin. Kun väliaikainen sotilasjohtaja, kenraali Abdusalam Abubakar, lupasi järjestää demokraattiset vaalit, Obasanjo ilmoitti aikovansa pyrkiä presidentiksi Kansan demokraattisen puolueen (PDP) ehdokkaana. Hänet julistettiin vuoden 1999 vaalien voittajaksi noin 63 prosentin äänisaaliilla. Laajasti raportoitiin kuitenkin vilpistä, ja monet, erityisesti jorubat, jotka olivat suurelta osin tukeneet Obasanjon vastapuolta Olu Falaeta, arvostelivat tulosta voimakkaasti.
Nigerian ensimmäinen siviilijohtaja 15 vuoteen, Obasanjo pyrki lievittämään köyhyyttä, vähentämään hallituksen korruptiota ja luomaan demokraattisen järjestelmän. Hän lupasi myös uudistaa armeijaa ja poliisia. Uskonnollisista ja etnisistä riidoista tuli kuitenkin keskeinen huolenaihe hänen presidenttikautensa aikana, kun väkivaltaisuudet lisääntyivät ja kun useimmat muslimien hallitsemat osavaltiot maan pohjois- ja keskiosissa ottivat käyttöön sharīʿah-lain. Obasanjon ankara reaktio etelän etnisiin riitoihin sai osakseen tuomiota. Obasanjon yleinen arvovaltainen tyyli, korruptio, joka oli edelleen ilmeistä hallituksen virkamiesten keskuudessa, ja vahva haastaja Muhammad Buhari, pohjoisesta kotoisin oleva entinen kenraali ja entinen sotilasvaltiopäällikkö, olivatkin syitä siihen, että Obasanjon valtapohja kutistui vuoden 2003 presidentinvaaleihin lähdettäessä, vaikka hän saikin tällä kertaa johtavien joruba-poliitikkojen pragmaattisen tuen. Silti Obasanjo valittiin toiselle kaudelle huhtikuussa 2003 saaden yli 60 prosenttia annetuista äänistä, mutta kuten edellisissäkin vaaleissa, laajalti raportoitiin äänestysepäselvyyksistä ja petossyytöksistä.
Vuonna 2006 Obasanjo joutui kotimaisen ja kansainvälisen kritiikin kohteeksi siitä, että hän oli yrittänyt muuttaa perustuslakia niin, että hän voisi asettua ehdolle kolmannelle presidenttikaudelle; senaatti hylkäsi ehdotetun muutosehdotuksen myöhemmin samana vuonna. Koska Obasanjo ei voinut asettua ehdolle, Umaru Yar’Adua valittiin PDP:n ehdokkaaksi huhtikuun 2007 presidentinvaaleihin. Hänet julistettiin voittajaksi, mutta kansainväliset tarkkailijat tuomitsivat vaalit jyrkästi sääntöjenvastaisuuksien ja petosten vuoksi. Siitä huolimatta Yar’Adua seurasi Obasanjoa ja vannoi virkavalansa 29. toukokuuta 2007.