Taloudellisten mahdollisuuksien toimiston (Office of Economic Opportunity) tärkeimpiä edunsaajia olivat Yhdysvaltojen alkuperäisamerikkalaiset, kun se perustettiin. OEO:n silloinen johtaja R. Sargent Shriver otti vuonna 1964 yhteyttä tohtori James Wilsoniin ja kysyi, haluaisiko hän johtaa osastoa, joka keskittyisi yksinomaan intiaanien maan köyhyyteen. Tohtori Wilson suostui, ja otettuaan viran vastaan hän alkoi toimia ”pienen a:n” aktivistina ja ”suuren M:n” manipuloijana ”manipuloidakseen järjestelmää” liittovaltion hallituksen ja intiaanien välisessä kanssakäymisessä, jotta intiaanit saisivat lopulta enemmän poliittista valtaa. OEO ylpeili joustavuudellaan ja luovuudellaan ja salli intiaaniheimojen saada suoraa rahoitusta. OEO:n keskeinen instituutio oli yhteisön toimintaohjelma (Community Action Program, CAP), jolle kongressi antoi epätavallisen energisen tehtävänmäärittelyn: ”ohjelma, joka mobilisoi ja hyödyntää resursseja… köyhyyden torjumiseksi”. Epävirallinen yhteys Amerikan intiaanien kansalliskongressiin antoi OEO:lle poliittista vaikutusvaltaa, joka auttoi CAP:ien hyväksymisessä, huolimatta sen katkerasta suhteesta intiaaniasioiden virastoon. Heimojen YMP:t osoittivat suurimman osan rahoituksesta esikoululaisille suunnattuun Head Start -ohjelmaan ja kodin kunnostamiseen. Muita painopistealueita olivat koulutuksen kehittäminen, oikeudelliset palvelut, terveyskeskukset ja taloudellinen kehitys.
Yksi OEO:n intiaaniponnistelujen suurimmista saavutuksista tapahtui navajo-maassa. Rough Rock Demonstration School nousi yhteisön tahdosta antaa lapsilleen opetusta, joka sekä kunnioittaa ja integroi navajokulttuuria että valmistaa nuoria toimimaan enemmistöyhteiskunnan kanssa. Koulua johtivat navajot, ja siitä tuli ensimmäinen täysin intiaanien hallinnassa oleva koulu sen jälkeen, kun liittovaltion hallitus otti 1800-luvun lopulla haltuunsa intiaanialueiden (nykyisen Oklahoman) viiden sivistyneen heimon koulut. Rough Rockin menestys johti suoraan Navajo Community Collegen (nyk. Diné College) perustamiseen, joka oli ensimmäinen moderni heimokorkeakoulu ja liike, joka aikanaan laajeni yli kolmeenkymmeneen korkea-asteen oppilaitokseen.
OEO:n hankkeet ruiskuttivat intiaanimaahan itseluottamusta ja määrätietoisuutta ja toivat mukanaan monia hyötyjä, mutta johtajuuden ja heimovalvonnan yleisluonteiset lahjat osoittautuivat yhtä lailla kestäviksi. Vaikka matkan varrella kohdattiin monia ongelmia, yli tuhat intiaaniväestöä, joille ei koskaan aikaisemmin ollut annettu mahdollisuutta ottaa päävastuuta, otti OEO-hankkeiden ohjat käsiinsä ja siirtyi sitten johtotehtäviin heimoneuvostoissa, kansallisissa ja alueellisissa intiaaniorganisaatioissa sekä liittovaltion ja osavaltioiden virastoissa. Alkuperäisamerikkalaisille oli vihdoin annettu valta joko menestyä tai epäonnistua.
Vaikka Office of Economic Opportunity lakkautettiin vuonna 1981, sen vaikutukset tuntuvat edelleen. Sen ohjelmia on supistettu tai ne on hajautettu muihin liittovaltion virastoihin, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluministeriöön. Monet osavaltiot ovat ottaneet käyttöön OEO:n, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaistensa omavaraisuutta, vahvistaa yhteisöjä ja poistaa köyhyyden syitä ja oireita.