Oceanic lithosphere koostuu pääasiassa mafisesta (runsaasti magnesiumia ja rautaa sisältävästä) kuoresta ja ultramafisesta (yli 90 % mafista) vaipasta, ja se on tiheämpää kuin mantereen litosfääri. Se paksuuntuu vanhetessaan ja siirtyessään poispäin valtameren keskiharjanteesta. Tämä paksuuntuminen johtuu johtavasta jäähtymisestä, joka muuttaa kuuman astenosfäärin litosfääriseksi vaipaksi. Se oli kymmenien miljoonien vuosien ajan vähemmän tiheä kuin astenosfääri, mutta tämän jälkeen se muuttuu yhä tiheämmäksi. Kypsän valtameren litosfäärin painovoiman aiheuttama epävakaus johtaa siihen, että kun mannerlaatat kohtaavat, valtameren litosfääri vajoaa poikkeuksetta ylimenevän litosfäärin alle. Uutta valtamerellistä litosfääriä syntyy jatkuvasti valtameren keskiosien selänteillä, ja se kierrätetään takaisin vaippaan subduktiovyöhykkeillä, joten valtamerellinen litosfääri on paljon nuorempaa kuin sen mantereinen vastine. Vanhin valtamerellinen litosfääri on noin 170 miljoonaa vuotta vanha, kun taas mantereisen litosfäärin osat ovat miljardeja vuosia vanhoja.

Mantereista litosfääriä kutsutaan myös mannermaiseksi kuoreksi. Se on kiillegneissi- ja sedimenttikivikerros, joka muodostaa mantereet ja mannerjalustat. Tämä kerros koostuu enimmäkseen graniittisesta kivestä. Mannermaan kuori on myös vähemmän tiivis kuin valtamerten kuori, vaikka se on huomattavasti paksumpi (25-70 km verrattuna 7-10 km:iin). Noin 40 prosenttia maapallon pinnasta on nykyisin mannermaisen kuoren peitossa, mutta mannermaisen kuoren osuus maapallon kuoren tilavuudesta on noin 70 prosenttia. Useimmat tutkijat uskovat, että maapallolla ei alun perin ollut mannermaista kuorta, vaan mannermainen kuori syntyi lopulta valtamerten kuoren osittaisen erilaistumisen tuloksena aikakausien kuluessa. Tämä prosessi oli ensisijaisesti seurausta vulkanismista ja subduktiosta.

Me emme ehkä kulje suoraan litosfäärin päällä, mutta se muovaa kaikki näkemämme topografiset piirteet. Tektonisten laattojen liike on antanut planeettallemme monia erilaisia muotoja aikakausien kuluessa, ja se tulee jatkossakin muuttamaan maantiedeämme, kunnes planeettamme lakkaa olemasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.