In vitroEdit

Viljelyyn sijoitettu erilaistumaton nisäkäsneuroni vetäytyy takaisin jo kasvattamansa neuriitit. 0,5-1,5 vuorokauden kuluttua viljelyyn istuttamisesta useita pieniä neuriitteja alkaa työntyä ulos solurungosta. Joskus 1,5 päivän ja 3 päivän välisenä aikana yksi pienistä neuriiteista alkaa kasvaa huomattavasti muita neuriitteja suuremmaksi. Tästä neuriitista tulee lopulta aksoni. Päivinä 4-7 loput pienet neuriitit alkavat erilaistua dendriiteiksi. Päivään 7 mennessä neuronin pitäisi olla täysin polarisoitunut, ja siinä pitäisi olla toimiva dendriitti ja aksoni.

In vivoEdit

Kuten aiemmin on todettu, in vivo kasvavaa neuriittia ympäröi tuhansia solunulkoisia signaaleja, joita puolestaan voivat moduloida sadat solunsisäiset reitit. Siksi ei ole yllättävää, että vielä ei ymmärretä, mikä määrää neuriitin kohtalon in vivo. Tiedetään, että 60 prosentissa tapauksista ensimmäisestä solurungosta ulos työntyvästä neuriitista tulee aksoni. 30 prosenttia ajasta neuriitti, josta ei tule aksonia, työntyy ensin ulos solurungosta. 10 % ajasta neuriitti, josta tulee aksoni, työntyy ulos solurungosta samanaikaisesti yhden tai useamman muun neuriitin kanssa. On ehdotettu, että pieni neuriitti voi ulottua ulospäin, kunnes se koskettaa toisen neuronin jo kehittynyttä aksonia. Tässä vaiheessa neuriitti alkaa erilaistua aksoniksi. Tämä tunnetaan nimellä touch and go -malli. Tämä malli ei kuitenkaan selitä, miten ensimmäinen aksoni kehittyi.

Mitä tahansa solunulkoisia signaaleja voi olla mukana aksoninmuodostuksen indusoimisessa, ne välittyvät ainakin neljän eri reitin kautta: Rac-1-reitin, Ras-välitteisen reitin, cAMP-maksakinaasi B1-reitin ja kalsium/kalmoduliini-riippuvaisen proteiinikinaasin reitin kautta. Puutos jossakin näistä reiteistä johtaisi kyvyttömyyteen kehittyä neuroniksi.

Kun neuroni on muodostanut yhden aksonin, sen on estettävä kaikkia muita neuriitteja muuttumasta myös aksoneiksi. Tätä kutsutaan globaaliksi inhibitioksi. On ehdotettu, että globaali inhibitio saavutetaan pitkäkestoisella negatiivisella takaisinkytkentäsignaalilla, joka vapautuu kehittyneestä aksonista ja jonka muut neuriitit ottavat vastaan. Mitään pitkän kantaman signaalimolekyyliä ei kuitenkaan ole löydetty. Vaihtoehtoisesti on ehdotettu, että aksonikasvutekijöiden kertyminen aksoniksi tulevaan neuriittiin tarkoittaa, että aksonikasvutekijät ehtyvät oletusarvoisesti, koska niiden on kilpailtava samoista proteiineista. Tämä aiheuttaa sen, että muut neuriitit kehittyvät dendriiteiksi, koska niissä ei ole riittävästi aksonaalisia kasvutekijöitä, jotta niistä voisi tulla aksoneita. Tämä mahdollistaisi globaalin estomekanismin ilman tarvetta pitkän kantaman signaalimolekyylille.