Yksi Egyptin varhaisimmista temppeleistä oli Nekhbetin pyhäkkö Nekhebissä (tunnetaan myös nimellä El Kab). Se oli Nekhenin kumppanikaupunki, joka oli Ylä-Egyptin uskonnollinen ja poliittinen pääkaupunki predynastisen kauden lopussa (n. 3200-3100 eaa.) ja todennäköisesti myös varhaisdynastisen kauden aikana (n. 3100-2686 eaa.). Alkuperäinen asutus Nekhenin alueella ajoittuu Naqada I:n tai myöhäisten badarialaisten kulttuurien aikaan. Suurimmillaan, noin vuodesta 3400 eaa. alkaen, Nekhenissä oli vähintään 5 000 ja mahdollisesti jopa 10 000 asukasta.
Nekhbet oli Ylä-Egyptin suojelusjumala. Nekhbet ja hänen alemman Egyptin vastineensa Wadjet esiintyivät usein yhdessä ”Kahtena naisena”. Yksi kummankin hallitsijan titteleistä oli Nebty-nimi, joka alkoi hieroglyfeillä of the Two Ladies….
Taiteessa Nekhbet kuvattiin haaskalintuna. Alan Gardiner tunnisti jumalallisessa ikonografiassa käytetyn lajin aarnikotkaksi. Arielle P. Kozloff kuitenkin väittää, että Uuden valtakunnan taiteen korppikotkat muistuttavat sinikärkisine nokkineen ja löysine ihoineen paremmin lapinkasvoista korppikotkaa.
Uuden valtakunnan aikana korppikotka esiintyi uraeuksen rinnalla päähineissä, joilla kuninkaita haudattiin. Uraeus ja korppikotka on perinteisesti tulkittu Wadjetiksi ja Nekhbetiksi, mutta Edna R. Russmann on ehdottanut, että tässä yhteydessä ne edustavat sen sijaan Isistä ja Nephthystä, kahta merkittävää hautajaisjumalatarta.
Nekhbet kuvattiin tavallisesti leijailevana, siivet levällään kuninkaallisen kuvan yläpuolella, ja hänellä oli kynsissään usein shen-symboli (joka edusti ikuista ympäröivää suojelua).