Ndebele, myös Transvaalin ndebele, jokin useista bantukielisistä afrikkalaisista kansoista, jotka elävät pääasiassa Limpopon ja Mpumalangan maakunnissa Etelä-Afrikassa. Ndebeleet ovat muinaisia nguni-kielisten pääkansojen sivuhaaroja, ja ne aloittivat muuttoliikkeet Transvaalin alueelle 1600-luvulla.
Humansdorpie
Transvaalin ndebeleiden pääryhmä juontaa juurensa Musi- eli Msi-heimoon, joka seuraajiensa kanssa erosi pienestä nguni-kansanryhmästä, joka vaelsi Afrikan kaakkoisrannikkoa pitkin ja asettui lopulta Transvaaliin nykyisen Pretorian paikalle. Musi-kansan jälkeläisten joukkoon liittyi 1700- ja 1800-luvuilla Nguni-kansaa, joka pakeni Dingiswayon ja Shakan sotia Natalissa. Transvaalin ndebeleet selvisivät zulujen hyökkäyksistä piiloutumalla pusikkoon. Tämän seurauksena he kuitenkin jakautuivat maantieteellisesti erillisiin ryhmiin.
Kuten useimmat Nguni-kansat, kaikki Transvaalin ndebele-ryhmät asuivat kyläkunnissa ja tukeutuivat kotieläintalouteen sekä maissin, hirssihirren, papujen, bataattien ja erilaisten muiden viljelykasvien viljelyyn. Moniavioisuus oli sallittua, ja polveutuminen, perimys ja perintö noudattivat miespuolista linjaa.
Ndebele-naiset jatkavat perinnettä, jonka mukaan he valmistavat kaikenlaisia taidokkaita helmitöitä ja maalaavat kotiensa seinät (sekä sisä- että ulkoseinät) vahvoilla, kirkasvärisillä geometrisilla kuvioilla. Vaikka nykyajan ndebeleet ovat säilyttäneet monia ainutlaatuisia tapojaan, kaupungistuminen on vaikuttanut heidän perinteisiin kulttuurimalleihinsa. Monet ndebele-miehet työskentelevät nykyään kaupungeissa tai kaivoksissa, ja monet muut joutuvat jättämään perheensä pitkiksi ajoiksi työn perässä.
Vuonna 1979 monet Transvaalin ndebeleistä asutettiin uudelleen KwaNdebeleen, bantustaniin (kotimaahan), josta tuli osa Itä-Transvaalin (nykyään Mpumalangan) maakuntaa vuonna 1994. Muut Transvaalin ndebeleet liitettiin Lebowan bantustaniin (nykyään Limpopon maakunnassa).