Nabumetoni on ei-steroidinen tulehduskipulääke, jonka farmakologiset vaikutukset ilmenevät 6-metoksi-2-naftyylietikkahappo aineenvaihduntatuotteena (6-MNA). Nabumetoni itsessään ei ole hapan, ja imeytymisen jälkeen se käy läpi laajan ensikierron metabolian muodostaen pääasiallisen kiertävän aktiivisen metaboliitin (6-MNA), joka on paljon voimakkaampi syklo-oksigenaasi (COX)-2:n estäjä. Nabumetonin kolme tärkeintä metaboliareittiä ovat O-demetyloituminen, ketonin pelkistyminen alkoholiksi ja sivuketjun oksidatiivinen pilkkoutuminen etikkahappojohdannaisten saamiseksi. Olennaisesti muuttumatonta nabumetonia ja < 1 % tärkeimmästä 6-MNA-metaboliitista erittyy muuttumattomana virtsaan, josta 80 % annoksesta voidaan ottaa talteen ja toiset 10 % ulosteeseen. Nabumetonia käytetään kliinisesti pääasiassa nivelrikkoa (OA) tai nivelreumaa (RA) sairastavien potilaiden hoidossa kivun ja tulehduksen vähentämiseksi. Nabumetonin kliinistä tehoa on arvioitu myös selkärankareumaa, pehmytkudosvammoja ja nuoruusiän RA:ta sairastavilla potilailla. Optimaalinen oraalinen nabumetoniannos OA-potilaille on 1 g kerran vuorokaudessa, joka on hyvin siedetty. Terapeuttinen vaste on parempi kuin lumelääkkeellä ja samanlainen kuin epäselektiivisillä COX:n estäjillä. RA-potilailla 1 g nabumetonia nukkumaan mennessä on optimaalinen, mutta 0,5-1 g:n lisäannos voidaan antaa aamulla potilaille, joilla on jatkuvia oireita. RA:n hoidossa nabumetoni on osoittanut vastaavaa kliinistä tehoa kuin aspiriini (asetyylisalisyylihappo), diklofenaakki, piroksikaami, ibuprofeeni ja naprokseeni. Kliiniset tutkimukset ja vuosikymmenen aikana maailmanlaajuisesti saadut turvallisuustiedot ja pitkäaikaiset markkinoille tulon jälkeiset valvontatutkimukset osoittavat, että nabumetoni on yleisesti ottaen hyvin siedetty. Yleisimmät haittavaikutukset ovat COX:n estäjillä yleisesti esiintyviä vaikutuksia, joita ovat ripuli, dyspepsia, päänsärky, vatsakipu ja pahoinvointi. Muiden COX:n estäjien tavoin nabumetoni saattaa lisätä ruoansulatuskanavan perforaatioiden, haavaumien ja verenvuotojen (PUB) riskiä. Useat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että PUB:ien esiintyvyys on vähäinen ja vastaa COX-2:n selektiivisillä estäjillä tehdyissä tutkimuksissa raportoituja lukuja ja on huomattavasti pienempi kuin ei-selektiivisillä COX:n estäjillä tehdyissä tutkimuksissa. Tämän on katsottu johtuvan pääasiassa siitä, että nabumetonilla ei ole happamia kemiallisia ominaisuuksia, mutta myös sen COX-1/COX-2:n estäjäprofiilista. Metaboliitin 6-MNA:n kautta nabumetonilla on annoksesta riippuvainen vaikutus verihiutaleiden aggregaatioon, mutta sillä ei ole vaikutusta verenvuotoaikaan kliinisissä tutkimuksissa. Lisäksi useat lyhytaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että sillä on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta munuaistoimintaan. Verrattuna COX-2:n selektiivisiin estäjiin nabumetonilla on samanlaiset tulehdusta ja kipua lievittävät ominaisuudet niveltulehdusta sairastavilla potilailla, eikä toistaiseksi ole näyttöä ylimääräisistä GI- tai muista komplikaatioista.