Tanska herätti tällä viikolla hälytyskellot ilmoittaessaan, että se teurastaa koko maan minkkikannan, joka on maailman suurin, pysäyttääkseen SARS-CoV-2 -viruksen leviämisen arvostettuun turkiseläinlajeihin potentiaalisesti vaarallisten mutaatioiden vuoksi.

Virusten lajinsisäiset hyppäykset hermostuttavat tiedemiehiä – samoin kuin vihjaukset hyppäyksistä johtuvista mahdollisesti merkittävistä mutaatioista. Tässä tapauksessa tanskalaiset viranomaiset sanovat löytäneensä joitakin geneettisiä muutoksia, jotka saattavat heikentää parhaillaan kehitteillä olevien Covid-19-rokotteiden tehoa.

Mutta onko tämä Covid-19-saagan viimeisin käänne syytä suureen huoleen? Useat STATin kuulemat asiantuntijat ehdottivat, että vastaus tähän kysymykseen on todennäköisesti ei.

mainos

”Tämä osuu kaikkiin pelottaviin nappuloihin”, totesi Carl Bergstrom, evoluutiobiologi Washingtonin yliopistosta. Bergstrom ja muut väittivät kuitenkin, että vaikka viruksen mieltymys minkkien tartuttamiseen kantaa silmällä, se ei todennäköisesti johda painajaismaiseen kantaan, joka tartuttaisi ihmisiä tehokkaammin kuin nykyinen ihmisvirus.

”En usko, että kanta, joka sopeutuu minkkiin, aiheuttaa suuremman riskin ihmisille”, sanoi Francois Balloux, University College Londonin genetiikan instituutin johtaja.

mainos

”Emme voi koskaan sulkea mitään pois, mutta periaatteessa sen ei pitäisi. Sen ei todellakaan pitäisi lisätä lähetystä. En näe mitään hyvää syytä, miksi sen pitäisi tehdä viruksesta vakavampi”, hän sanoi.”

Katsotaanpa, mitä Tanskan tilanteesta tiedetään, miksi lajien väliset hypyt hermostuttavat tutkijoita, vaikuttavatko mutaatiot todennäköisesti rokotteen tehoon ja miksi Balloux’n mielestä tilanne on ”fantastisen mielenkiintoinen”.”

Mitä Tanskassa tapahtuu?

Tanska on maailman suurin minkintuottaja – joidenkin arvioiden mukaan 40 prosenttia.

Minkit ovat valitettavasti alttiita SARS-2 -virukselle, mikä tuli ilmi huhtikuussa, kun Alankomaissa raportoitiin taudinpurkauksista sikäläisillä minkkitiloilla. Tarhoilla työskentelevät tartunnan saaneet ihmiset siirtävät viruksen vankeudessa oleviin minkkeihin, jotka pidetään ahtaissa tiloissa, jotka ovat ihanteellisia nopealle tartunnalle minkistä toiseen.

Tällöin minkit tarttuvat ihmisiin – ilmiö, joka on todettu sekä Alankomaissa että Tanskassa. Tanskan ympäristö- ja elintarvikeministeriö ilmoitti lausunnossaan, että maa lopettaa koko karjansa – arviolta noin 17 miljoonaa eläintä – löydettyään minkkien viruksissa mutaatioita, joiden se uskoo mahdollistavan sen, että kyseiset virukset voivat kiertää Covid-19-rokotteiden tuottaman immuunisuojan.

Miksi he uskovat, että mutatoituneet virukset kiertäisivät rokotteet?

Maailman ulkopuolisille asiantuntijoille on epäselvää, mihin väite perustuu. Vaikka kirjatuista mutaatioista on julkaistu jonkin verran tietoa, se ei vielä riitä tukemaan näin rohkeaa väitettä, sanoi Marion Koopmans, virologian johtaja Erasmus Medical Centerissä Rotterdamissa Alankomaissa, jossa on tehty paljon analyysejä hollantilaisen minkin taudinpurkausten viruksista.

”Tuo on hyvin suuri väite”, sanoi Koopmans. ”Yksittäisellä mutaatiolla en odottaisi olevan niin dramaattista vaikutusta.”

Ulkopuolisilla asiantuntijoilla ei ole ollut geneettistä sekvensointitietoa tarkasteltavana, sanoi Emma Hodcroft, molekyyliepidemiologi Sosiaalisen ja ennaltaehkäisevän lääketieteen instituutissa Bernissä, Sveitsissä. Tanska kuitenkin latasi torstaina 500 geneettistä sekvenssiä tietokantoihin, jotka ovat avoinna tutkijoille ympäri maailmaa, ja sen odotetaan lisäävän satoja lisää lähipäivinä.

Asiantuntijat tutkivat näitä sekvenssejä etsien sitä, mitä tanskalaiset näkivät, ja yrittäen selvittää, mikä vaikutus näillä mutaatioilla voi olla, jos niitä sisältävät virukset tarttuvat ihmisiin.

Toistaiseksi Hodcroft on kuitenkin samaa mieltä Koopmansin kanssa. ”Melkein koskaan ei ole kyse niin yksinkertaisesta tarinasta, että yksi mutaatio ja kaikki rokotteet lakkaavat toimimasta.”

Hän on suoraan sanottuna enemmän huolissaan siitä, miten ilmoitus käsiteltiin, kuin itse löydöksistä. ”Se asettaa tiedemiehet ja yleisön todella vaikeaan asemaan, kun saamme tällaisia lausuntoja, joista meillä on hyvin vähän tietoa tai asiayhteyttä”, Hodcroft sanoi. ”Nämä asiat eivät pohjimmiltaan koskaan ole mustavalkoisia.”

Mitä ihmettä lajihypyissä ylipäätään on?

Lajihypyt saavat tutkijat aina hermostumaan. Yksi tällainen tapahtuma on loppujen lopuksi se, miten päädyimme Covid-19-pandemiaan.

Virukset, jotka tyypillisesti tarttuvat yhteen eläinlajiin – käytetään esimerkkinä lepakoita – ja jotka löytävät tiensä toiseen lajiin, voivat laukaista vakavan sairauden uudessa lajissa, jos virus pystyy tarttumaan tehokkaasti. Viruksista voi tulla vakiintuneita – endeemisiä – uudessa lajissa.

Voidaan esimerkiksi ajatella, että neljä koronavirusta – SARS-2:n serkkuja – jotka aiheuttavat tavallista flunssaa, ovat siirtyneet muista lajeista ihmisiin jossain vaiheessa menneisyydessä. Influenssavirusten leviämistapahtumia – siipikarjasta tai sioista – tapahtuu aika ajoin. Vuoden 2009 H1N1-pandemia sai alkunsa, kun sioissa kiertänyt influenssavirus alkoi tarttua ihmisiin.

Vuosien jälkeen, kun on jouduttu selviytymään Ebola-epidemioiden, influenssapandemioiden ja aiempien koronavirushyppyjen, kuten vuoden 2003 SARS-epidemian, kaltaisista virusten leviämistapauksista, ihmiset ovat valmistautuneet siihen, että he ovat huolissaan tällaisista tapahtumista, Bergström sanoi.

Mutta tämä on erilainen tilanne, hän sanoi. Kyseessä ei ole ihmisille tuntematon virus, joka on hypännyt eläinlajista. Tässä tapauksessa virus, joka on jo sopeutunut leviämään ihmisten keskuudessa, hyppäsi minkkeihin ja hyppää nyt ajoittain takaisin.

Bergstromin mielestä Tanskan hallituksen on viisasta lopettaa minkkikanta. Hän ei kuitenkaan ole varma, että minkissä tapahtuneet muutokset todennäköisesti pahentavat viruksen vaikutusta ihmisiin.

”Olemme tottuneet pelkäämään ennen pandemiaa, kun jokin kaukaisesta lajista tulee läheiseen lajiin. Intuitiomme eivät ole aivan oikeassa sen suhteen, mitä tapahtuu pandemian keskellä, kun jokin siirtyy meiltä kaukaiseen lajiin ja tulee sitten takaisin”, hän sanoi.

Balloux ja muut ehdottivat, että minkkiviruksissa havaitut muutokset voivat olla merkki viruksen sopeutumisesta minkkien tartuttamiseen – mikä saattaa ajan mittaan heikentää virusten tehoa ihmisissä.

Voidaanko tarttua spilloveriin reaaliajassa?

Balloux pitää leviämisen ihmisille aiheuttamaa riskiä ”todella, todella pienenä.”

Mutta hänen mukaansa on poikkeuksellista, että pystytään todella vangitsemaan reaaliajassa, mitä tapahtuu, kun leviäminen tapahtuu, ja kartoittamaan geneettiset muutokset alusta alkaen.

Tyypillisesti tällaisissa tapahtumissa ihmiset tunnistavat, mitä on tekeillä vasta, kun virus on sopeutunut leviämään ihmisissä. Esimerkiksi varhaisia muutoksia, jotka tekivät SARS-2:n kykeneväksi tarttumaan vielä tuntemattomasta eläinlajista ihmisiin, ei koskaan havaittu.

”Se on täysin poikkeuksellista”, Balloux sanoi. ”Olemme aina myöhässä.”

Tämän jutun aiemmassa versiossa kerrottiin, että Tanska tuottaa 28 prosenttia maailman minkkituotannosta. Itse asiassa arviot vaihtelevat.