Woodrow Wilson oli tärkein sen ajatuksen puolestapuhuja, että demokratia on vakaan ja menestyvän kansakunnan olennaisin osa. Hän myös uskoi, että Yhdysvaltojen oli otettava edelläkävijän rooli demokratian ja rauhan edistämisessä kaikkialla maailmassa. Useat kansakunnat, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, olivat imperialismin vaikutuksen alaisia, mitä Wilson vastusti. Imperialismin kasvun hillitsemiseksi ja demokratian levittämiseksi Wilson keksi moraalidiplomatian.

Wilsonin moraalidiplomatia korvasi William Howard Taftin dollaridiplomatian, joka korosti taloudellisen tuen merkitystä kahden kansakunnan kahdenvälisten suhteiden parantamisessa. Taftin dollaridiplomatia perustui taloudelliseen tukeen, kun taas Wilsonin moraalidiplomatia perustui taloudelliseen voimaan.

Amerikkalainen poikkeuksellisuusEdit

Monet Woodrow Wilsonin ajatukset moraalisesta diplomatiasta ja Amerikan roolista maailmassa ovat peräisin amerikkalaisesta poikkeuksellisuudesta. Amerikkalainen poikkeuksellisuus on väite, jonka mukaan Yhdysvallat eroaa muista maista siinä, että sillä on erityinen maailmantehtävä levittää vapautta ja demokratiaa.Tämän näkemyksen mukaan Amerikan poikkeuksellisuus juontaa juurensa siitä, että se on noussut vallankumouksesta ja kehittänyt ainutlaatuisen amerikkalaisen ideologian, joka perustuu vapauteen, egalitarismiin, individualismiin, populismiin ja laissez-faireen. Tämä havainto voidaan jäljittää Alexis de Tocquevilleen, ensimmäiseen kirjailijaan, joka kuvasi Yhdysvaltoja ”poikkeukselliseksi” vuosina 1831 ja 1840.Woodrow Wilson viittaa vuonna 1914 pitämässään puheessa ”The Meaning of Liberty” (Vapauden merkitys) Amerikan mahdollisuuksiin olla ”valo, joka loistaa kaikille sukupolville ja johdattaa ihmiskunnan jalat kohti oikeudenmukaisuuden, vapauden ja rauhan päämäärää”.

Myöhemmin hän ryhtyy toteuttamaan näitä ajatuksia moraalisen diplomatian keinoin.