Vuonna 1994 Ruandassa tapahtuneen kansanmurhan ja uuden hallituksen perustamisen jälkeen noin 1,2 miljoonaa ruandalaista hutua – mukaan lukien kansanmurhaan osallistuneet – pakeni Kongon demokraattisen tasavallan itäisen Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa sijaitseville Kivun alueille, entiseen Zaïreen, joka on etnisten tutsien ja muiden asuttama alue. Siellä alkoi vuonna 1996 kapina, jossa Laurent Désiré Kabilan johtamat joukot nousivat presidentti Mobutu Sese Sekon armeijaa vastaan. Kabilan joukot valtasivat Ruandan ja Ugandan tuella pääkaupunki Kinshasan vuonna 1997 ja nimesivät maan uudelleen Kongon demokraattiseksi tasavallaksi.
Kivun alueilla alkoi vuonna 1998 kapina Kabilan hallitusta vastaan. Viikoissa kapinalliset olivat vallanneet laajoja alueita maasta. Angola, Tšad, Namibia ja Zimbabwe lupasivat presidentti Kabilalle sotilaallista tukea, mutta kapinalliset säilyttivät otteensa itäisillä alueilla. Ruanda ja Uganda tukivat kapinallisliikettä, Kongon demokraattista rallia (RCD). Turvallisuusneuvosto vaati tulitaukoa ja ulkomaisten joukkojen vetäytymistä ja kehotti valtioita olemaan puuttumatta maan sisäisiin asioihin.
MONUC
Kongon demokraattinen tasavalta ja viisi alueellista valtiota (Angola, Namibia, Ruanda, Uganda ja Zimbabwe) allekirjoittivat heinäkuussa 1999 Lusakan tulitaukosopimuksen, turvallisuusneuvosto perusti 30. marraskuuta 1999 antamallaan päätöslauselmalla 1279 Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavan Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisen tasavallan tarkkailuoperaation (MONUC), jonka tehtävänä oli aluksi suunnitella tulitauon tarkkailua ja joukkojen vetäytymistä sekä ylläpitää yhteyksiä kaikkiin tulitaukosopimuksen osapuoliin. Myöhemmin neuvosto laajensi useissa päätöslauselmissa MONUCin toimeksiantoa tulitaukosopimuksen täytäntöönpanon valvontaan ja antoi useita siihen liittyviä lisätehtäviä.
Kongon ensimmäiset vapaat ja rehelliset vaalit 46 vuoteen pidettiin 30. heinäkuuta 2006, ja äänestäjät valitsivat 500-paikkaisen kansalliskokouksen. Lokakuun 29. päivänä järjestetyn presidentinvaalin ja sitä seuranneen oikeudellisen muutoksenhaun ratkaisemisen jälkeen voittajaksi julistettiin presidentti Joseph Kabila (vuonna 2001 murhatun Laurent Désiré Kabilan poika). Koko vaaliprosessi oli yksi monimutkaisimmista äänestyksistä, joiden järjestämisessä Yhdistyneet Kansakunnat oli koskaan auttanut.
Vaalien jälkeen MONUC pysyi paikan päällä ja jatkoi monien poliittisten, sotilaallisten, oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien ja valmiuksien kehittämiseen liittyvien tehtävien toteuttamista turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti, mukaan luettuna pyrkimys ratkaista meneillään olevat konfliktit useissa Kongon demokraattisen tasavallan maakunnissa.
MONUSCO perustettiin
1. heinäkuuta 2010 turvallisuusneuvosto nimesi päätöslauselmallaan 1925 MONUCin uudelleen Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavaksi vakautusoperaatioksi (MONUSCO), mikä kuvastaa maassa saavutettua uutta vaihetta.
Uusi operaatio valtuutettiin käyttämään kaikkia tarvittavia keinoja toteuttaakseen toimeksiantonsa, joka liittyy muun muassa siviilien, humanitaarisen henkilöstön ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseen välittömän fyysisen väkivallan uhan alaisena sekä Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen tukemiseen sen vakauttamis- ja rauhan vakiinnuttamistoimissa.
Neuvosto päätti, että MONUSCOan kuuluu asianmukaisten siviili-, oikeus- ja korjauskomponenttien lisäksi enintään 19 815 sotilashenkilöä, 760 sotilastarkkailijaa, 391 poliisimiestä ja 1050 muodostettujen poliisiyksiköiden jäsentä. MONUSCOn tuleva uudelleenjärjestely määräytyisi tilanteen kehittyessä paikan päällä, mukaan lukien Pohjois- ja Etelä-Kivussa sekä Orientalen maakunnissa meneillään olevien sotilasoperaatioiden loppuun saattaminen, hallituksen valmiuksien parantaminen väestön tehokkaaksi suojelemiseksi ja valtion vallan vahvistaminen koko alueella.
Interventioprikaati hyväksyttiin
Vaikka Kongon demokraattisessa tasavallassa on saavutettu merkittävää edistystä YK:n rauhanturvaoperaation perustamisen jälkeen ja vaikka tilanne monilla maan alueilla on yleisesti ottaen vakiintunut, itäosaa vaivasivat edelleen toistuvat konfliktiaallot, krooniset humanitaariset kriisit ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset, mukaan lukien seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta. Väkivaltaisuuksiin ovat vaikuttaneet kongolaisten ja ulkomaisten aseellisten ryhmien jatkuva läsnäolo, jotka käyttävät hyväkseen valta- ja turvallisuustyhjiötä maan itäosassa, luonnonvarojen laiton hyväksikäyttö, naapurimaiden sekaantuminen konflikteihin, yleinen rankaisemattomuus, yhteisöjen väliset riidat sekä kansallisen armeijan ja poliisin heikot valmiudet suojella tehokkaasti siviilejä ja maan aluetta sekä taata laki ja järjestys.
Tällaisten väkivaltakierteiden toistuminen, josta esimerkkinä on huhtikuussa 2012 alkanut Pohjois-Kivun suuri kriisi, oli edelleen esteenä rauhalle Kongon demokraattisessa tasavallassa ja uhkasi Suurten järvien alueen yleistä vakautta ja kehitystä. Alueen 11 maan edustajat, Afrikan unionin, Suurten järvien alueen kansainvälisen konferenssin, eteläisen Afrikan kehitysyhteisön ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin puheenjohtajat allekirjoittivat 24. helmikuuta 2013 Addis Abebassa Etiopiassa Kongon demokraattista tasavaltaa ja aluetta koskevat rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön puitteet, jotta konfliktin perimmäisiin syihin voitaisiin puuttua ja varmistaa kestävä rauha maassa ja koko alueella.
Toimimalla Kongon demokraattista tasavaltaa ja aluetta koskevan rauhaa, turvallisuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen tavoitteiden tukemiseksi ja vastaten Afrikan Suurten järvien alueen hallitusten kehotukseen turvallisuusneuvosto hyväksyi 28. maaliskuuta 2013 yksimielisesti päätöslauselman 2098 (2013), jolla se jatkoi MONUSCOn toimeksiantoa 31. maaliskuuta 2014 saakka ja perusti erikoistuneen ”väliintuloprikaatin” rauhanturvaoperaation vahvistamiseksi.
Toimimalla 27. helmikuuta laadittuun erityisraporttiin sisältyvien suositusten mukaisesti neuvosto päätti, että tällainen prikaati perustetaan aluksi yhdeksi vuodeksi ja sallitun 19 815 miehen joukkojen enimmäismäärän rajoissa poikkeuksellisesti ja luomatta ennakkotapausta tai rajoittamatta sovittuja rauhanturvaamisperiaatteita. Se koostuisi kolmesta jalkaväkipataljoonasta, yhdestä tykistöpataljoonasta ja yhdestä erikoisjoukkojen ja tiedustelukomppaniasta, joiden päämaja olisi Gomassa, ja se toimisi MONUSCO-joukkojen komentajan suorassa alaisuudessa, ja sen vastuulla olisi aseistettujen ryhmien neutralisointi ja sen tavoitteena olisi osaltaan vähentää aseistettujen ryhmien aiheuttamaa uhkaa Kongon demokraattisen tasavallan itäisen osan valtiovallalle ja siviiliväestön turvallisuudelle sekä tehdä tilaa vakauttamistoimille. Lisäksi päätettiin, että interventioprikaatilla olisi selkeä poistumisstrategia ja että neuvosto harkitsisi sen toimeksiannon jatkamista vuoden jälkeen sen perusteella, miten se suoriutuu tehtävistään ja onko Kongon demokraattinen tasavalta edistynyt riittävästi alueen rauhan ja turvallisuuden puitteiden täytäntöönpanossa.
Resoluutiossa tuomittiin jyrkästi Maaliskuun 23. päivän liikehdintä (M23), Ruandan demokraattiset vapautusjoukot (FDLR, Democratic Forces for the Liberation of Rwanda), Herran vastarinta-armeija (LRA, Lordi Vastarinta-armeija), ”sekä kaikki muut aseelliset ryhmittymät” ja ”kaikki muut aseistetut ryhmittymät ja niiden harjoittama jatkuva väkivalta ja jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset”. Se antoi uudelle prikaatille tehtäväksi toteuttaa hyökkäysoperaatioita joko yksipuolisesti tai yhdessä Kongon asevoimien kanssa ”vankalla, erittäin liikkuvalla ja monipuolisella tavalla” näiden ryhmien toiminnan häiritsemiseksi.
Pääsihteerin välittämän alueen rauhaa ja turvallisuutta koskevan puitesopimuksen osalta neuvosto vaati, että kaikki allekirjoittajavaltiot panevat sitoumuksensa täytäntöön vilpittömässä mielessä, ja kannusti perustamaan valvontamekanismin, johon osallistuisivat alueelliset johtajat, sekä kansallisen mekanismin, jonka tehtävänä olisi Kongon demokraattisen tasavallan sovittujen uudistustoimenpiteiden toteuttamisen valvominen.
Turvallisuusneuvosto jatkoi 28.3.2014 antamallaan päätöslauselmalla 2147 MONUSCOn toimeksiantoa 31.3.2015 saakka ja päätti, että uudistettuun toimeksiantoon sisällytetään ”poikkeuksellisesti ja ennakkotapausta tai ennakkoluuloa luomatta” myös MONUSCOn väliintuloprikaati joukkojen sallitun enimmäismäärän puitteissa, joka on 19 815 sotilashenkilöä, 760 sotilastarkkailijaa ja esikuntaupseeria, 391 poliisimiestä ja 1050 muodostettua poliisiyksikköä.
Yhteydessä neuvosto totesi, että tarvitaan selkeä vetäytymisstrategia, ja päätti, että operaation tulevien uudelleenjärjestelyjen ja toimeksiantojen olisi perustuttava kehittyvään tilanteeseen ja edistymiseen useiden tavoitteiden saavuttamisessa, jotka on asetettu operaation kolmen ensisijaisen tavoitteen – siviilien suojelu, maan vakauttaminen sekä Kongon demokraattista tasavaltaa ja aluetta koskevan rauhan, turvallisuuden ja yhteistyön kehyksen täytäntöönpanon tukeminen – mukaisesti.
Turvallisuusneuvosto jatkoi 30. maaliskuuta 2016 Yhdistyneiden kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa toteuttaman operaation toimeksiantoa vielä vuodella (päätöslauselma 2277) ja varoitti, että humanitaarinen tilanne on edelleen erittäin huolestuttava, samoin kuin viivästykset marraskuun presidentinvaalien valmistelussa. Neuvosto hyväksyi myös joukkojen enimmäismäärän, joka käsittää 16 215 sotilasta, 660 sotilastarkkailijaa ja esikuntaupseeria, 391 poliisivirkailijaa ja 1050 muodostettujen poliisiyksiköiden jäsentä. MONUSCOn strategiset painopisteet ovat seuraavien tavoitteiden edistäminen: a) siviilien suojelu; b) 31. joulukuuta 2016 tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon ja vaaliprosessin tukeminen.
Vuonna 2017
Huomatessaan, että Kongon demokraattisen tasavallan tilanne on edelleen uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle Suurten järvien alueella, YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 2348 (2017), jolla YK:n Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavan Yhdistyneiden kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavan YK:n rauhanturvaoperaation (MONUSCO) toimeksiantoa jatkettiin 12 kuukaudella 31. päivään maaliskuuta 2018 ja operaation sotilashenkilöstön määrää vähennettiin 3600 sotilaalla. Päätöslauselman mukaan MONUSCOn strategiset painopisteet olivat seuraavat: Siviilien suojelun varmistaminen, 31. joulukuuta 2016 tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon ja vaaliprosessin tukeminen Kongon demokraattisen tasavallan vakauttamisen edistämiseksi.
Vuonna 2018
Turvallisuusneuvosto hyväksyi 27. maaliskuuta 2018 päätöslauselman 2409, jolla MONUSCO:n mandaattia Kongon demokraattisessa tasavallassa, mukaan lukien sen interventioprikaatin mandaattia, jatkettiin 31. maaliskuuta 2019 saakka. Neuvosto hyväksyi myös joukkojen henkilöstömäärän, johon kuuluu 16 215 sotilashenkilöä, 660 sotilastarkkailijaa ja esikuntaupseeria, 391 poliisivirkailijaa ja 1050 muodostettujen poliisiyksiköiden jäsentä.
MONUSCOn strategiset painopistealueet olivat pääasiassa seuraavien tavoitteiden edistämisessä: a) siviilien suojelu; b) tuki 31. joulukuuta 2016 tehdyn sopimuksen täytäntöönpanolle ja vaaliprosessille, joka johti 31. joulukuuta 2018 pidettävien vaalien järjestämiseen ja rauhanomaiseen vallansiirtoon.
Tässä päätöslauselmassa turvallisuusneuvosto kehotti ensimmäistä kertaa pääsihteeriä kehittämään vaiheittaisen, asteittaisen ja kattavan vetäytymisstrategian yhteistyössä Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen, Yhdistyneiden Kansakuntien maaryhmän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta edistetään maan omavastuullisuutta ja siirretään asteittain tehtäviä MONUSCOn hallitun vetäytymisen mahdollistamiseksi.
Vuonna 2019
Turvallisuusneuvosto hyväksyi 29. maaliskuuta 2019
päätöslauselman 2463 (2019), jossa se päätti jatkaa MONUSCOn toimeksiantoa Kongon demokraattisessa tasavallassa 20. joulukuuta 2019 saakka. MONUSCOn strategiset painopisteet olivat sen edellisen toimeksiannon tapaan seuraavat: siviilien suojelun varmistaminen tämän päätöslauselman 29 kohdan i alakohdan mukaisesti; Kongon demokraattisen tasavallan julkisten instituutioiden vakauttamisen ja vahvistamisen tukeminen sekä merkittävien hallinto- ja turvallisuusuudistusten tukeminen.
Päättäessään pidentää MONUSCOn toimeksiantoa vuodella eli 20. joulukuuta 2020 saakka neuvosto myös uudisti samat strategiset painopisteet MONUSCOlle 19. joulukuuta 2019 annetulla päätöslauselmalla 2502.
Vuonna 2020
Turvallisuusneuvosto hyväksyi 18. joulukuuta 2020 päätöslauselman 2556 ja päätti jatkaa MONUSCOn toimeksiantoa Kongon demokraattisessa tasavallassa 20. joulukuuta 2021 saakka ja poikkeuksellisesti ja luomatta ennakkotapausta tai kyseenalaistamatta rauhanturvaoperaatioita sääteleviä sovittuja periaatteita MONUSCOn väliintuloprikaatilla.
Neuvosto päätti tällä päätöslauselmalla, että MONUSCOn strategiset painopisteet ovat: a) siviilien suojelun varmistaminen tämän päätöslauselman 29 kohdan i alakohdan mukaisesti; b) Kongon demokraattisen tasavallan valtiollisten instituutioiden vakauttamisen ja vahvistamisen sekä tärkeimpien hallinto- ja turvallisuusuudistusten tukeminen. Tämä on MONUSCOn nykyinen toimeksianto.