Kansi, josta haluaisin keskustella tänään, ei oikeastaan ole Red Deck Wins. No, ei ainakaan perinteisessä mielessä… se on toki punainen (mono-punainen) ja se voittaa, mutta tämä ei ole perinteinen punainen aggropakki. Se on oikeastaan enemmänkin aggressiivinen, midrange, go-over-the-top, pseudo-ramp control -kansi (jossa on joitain prison-elementtejä).

Tämä on punainen Dragon-kansi ja se on suoraan sanottuna baller.

Ennemmin kuin kuvailen epämääräisesti pakan eri elementtejä, aloitetaan vain listasta, koska se puhuu aika paljon puolestaan:

OSPANKYO, 1. sija Competitive Modern-liigassa

Työskentelin hieman tutkimuksia pakasta ennen kuin heitin sen kasaan ja aloin pelata sillä pelejä. Arkkityyppi kulkee monella nimellä: Mono-Red Dragons, Snow Dragons, Dragon Blitz ja jopa Dragon Stompy.

Kansi, jossa on 20 Snow-Covered Mountains ja tonneittain lohikäärmeitä? Tuntuu kuin olisi hukattu tilaisuus nimetä pakka Song of Ice and Fire:ksi.

Pakka itsessään on todella ainutlaatuinen. Se muistuttaa hieman Legacy Dragon Stompy -dekkiä siinä mielessä, että siinä on vankila- ja kontrollielementtejä, ja se menee yli hilseen suurilla uhkilla. Yhtäläisyydet loppuvat äkkiä. Toisin kuin Dragon Stompy -pakat, tämä pakka ei pääse käsiksi Ancient Tombin ja City of Traitorsin kaltaisiin ”Sol-maihin” manan vipuvaikuttamiseksi, eikä Chalice of the Void ole ihanteellinen turn-1-peli.

Mono-Red Dragons pelaa enemmän tai vähemmän ”reilua” Magicia ensimmäisillä kierroksilla pitämällä laudan puhtaana halvalla, mutta tehokkaalla 1-for-1-poistolla ja Anger of the Godsilla.

Poisto on avainasemassa suojellakseen pakan moottoria: punaisia planeswalkereita.

Planeswalkereilla on ainutlaatuinen rooli tässä pakassa. Joo, ne saavat vetoapua ja tuottavat korttietua, kun niitä ei kontrolloida, mutta molemmat planeswalkerit myös ramppaavat manaa positiivisen lojaalisuuden vuoksi. Ramping-ominaisuus on todella tärkeä helpottamaan tavaramerkkiuhkia, lohikäärmeitä.

Kansi pelaa erilaisia lohikäärmeitä. Ilmeisesti on järkevää pelata Dragoneja eri manakustannuksilla, 4 ja 5, pelattavuuden joustavuuden vuoksi. Pakan suunnittelija sekoittaa myös sitä, mitä lohikäärmeitä he pelaavat.

5-dropin paikoilla kaikilla lohikäärmeillä on redundanssia siinä mielessä, että ne lentävät ja niillä on haste, mutta jokainen niistä tekee jotain erilaista ja tehokasta. On myös mukavaa eristystä Meddling Magen ja Runed Halon kaltaisia kortteja vastaan sekoittaa maksukortteja näin.

Tehokkaan poiston, korttiedun/rampin planeswalkereiden ja jättimäisten Dragoneiden pyyhkäisyn lisäksi pakka hyökkää vastustajia vastaan myös manan näkökulmasta Blood Moonin kautta. Blood Moonin logiikkaa en voi kiistää pakassa, jossa on 20 Mountainsia. On vaikuttavaa, että pakka pystyy tuottamaan ja painamaan etua näillä neljällä eri, mutta synergisesti toimivalla akselilla.”

”No one can defeat the quad laser.”

Psh. Jotkut eivät voi voittaa pelkkää Blood Moonia yksinään! Mutta ymmärrän pointtisi, Ignignokt.

Blood Moon on yksi niistä korteista, jotka yksinkertaisesti varastavat pelejä ilman hyvää syytä ja rakastan sen sisällyttämistä tähän pakkaan. On hyvin harvoja pakkeja, joiden slamming Moon ei ainakin hidasta, mikä pelaa suoraan tehokkaalla poistolla ja tehokkailla uhkakuvilla varustetun pakan piikkiin.

Ilmeisesti arkkityyppi on uusi ja vasta ottamassa vauhtia. Se on suunniteltu tuoreen Core Set 2019 painoksen ympärille. Se ei ole kova arkkityyppi, koska se on niin uusi. Pääpakka näyttää minusta todella vahvalta, ainakin siinä mielessä, että kaikki palat ovat järkeviä ja niillä näyttää olevan synergiaa.

Sivupöydässä on muutama paikka, joissa olisin tehnyt muutaman eri valinnan, mutta kaikki on minusta järkevää. Sideboard kattaa tärkeimmät perusteet:

Artifact hate:

Graveyard hate:

Land destruction:

Plan for ”bad matchup” Burn:

Täällä on muutama kohta, joissa haluaisin nähdä muutaman muun kortin lisättävän joukkoon. Haluaisin todella nähdä Shattering Spree:n sideboardissa Shatterstormin sijaan.

Jousto yhdelle tai kahdelle vaikuttaa minusta ihan kelvolliselta.

Tämmöisellä pakalla voisi olla ongelmia myös Stormin kaltaisia hyper-nopeita combopakkeja vastaan, joten ehkä Sphere-efektejä voisi hyödyntää. En halua olla liian kriittinen. Mielestäni sideboard on hyvin mietitty. Pakalla on mahdollisuus boardata removalia Relic of Progenitusta ja Molten Rainia varten siinä toivossa, että combo kompastuisi.

Pidän siitä, että pakassa on monipuolisia sideboard-kortteja, jotka ovat ässiä tiettyjä pakkeja vastaan ja sovellettavissa muuallakin, mutta pelaisin luultavasti ainakin yhtä tai kahta dedikoitua anti-combo-korttia kuten Damping Sphere.

Koko viikon olen kuullut tästä ”hullusta punaisesta lohikäärmepakasta” eri paikallisissa turnauksissa, mutta kukaan ei tuntunut tietävän siitä paljon muuta kuin perusasiat (20 Snow-Covered Mountains). Se oli varmasti sellainen, josta minun oli pakko tietää enemmän ja jakaa se teidän lukijoidenne kanssa, koska se on todella makea pakka.

Ainakin tiedät, mitä sinulla on vastassasi, siltä varalta, että pelaat sitä vastaan. Parhaimmillaan ehkä laitat sen hihaan ja kokeilet sitä. Tiedän, että se näyttää vähän ”kikkailulta”, mutta mitä kikkailupakkeihin tulee, tässä on hampaat irvessä – ja tulinen hengitys. Siinä on todellista pelattavuutta.