Mizoramin monikansallisessa ja moniarvoisessa osavaltiossa on lukuisia yhteisöjä, kuten mizo-kansa (enemmistö) {johon kuuluvat mm. lusei, ralte, lawitlang, renthlei, pawi-lusei (fanai), khiangte, renthlei, faihriam, hauhulh, pang, bawm (sunthla ja panghawi), tlanglau.}

Pawi-LuseiEdit

Pawi-Lusei-kansa on Gangaw’n lähellä sijaitsevasta Daidinin kylästä kotoisin olevan Thatinkualan ja hänen tovereidensa jälkeläisiä. Heillä on Muan-heimojen (Mindat Townshipissa, Chinin osavaltiossa asuvat ihmiset) kaltainen kampaus etupuolella, mukaan lukien Lusei-hiustyyli takapuolella. He ovat kuitenkin menettäneet kielensä ja sulautuneet ympäristönsä muihin kansoihin. Heidän klaaninsa nimet ovat Bawitlung, Hlawndo, Hniarthul, Hniarcheng,Chenhrang, Fanai, Nihliap, Airawn, Ruahngai, Zakham, Suakling ja Tluangzachhawn. Fanailla on kahdeksan alaklaania: Chhuanchhir, Rilian, Khintin, Pakhup, Torel, Zarep, Thaai ja Hrangtling. Pakhupilla on kolme haaraa: Thathrang, Ralzatlung ja Khawtinnawl. Khawtinnawlissa on kolme kadettihaaraa: Aithangvung, Khualsawi ja Khawtindal. Aithangvungilla on neljä sukuhaaraa: Zadun, Lianchem, Zakap ja Pazik. Khualsawilla on kolme sukuhaaraa: Nochhum, Pahnun ja Lalthawm. Khawtindalilla on seitsemän sukuhaaraa:

TlauEdit

Tämä heimo tuli tunnetuksi sen jälkeen, kun se oli perustanut ensimmäisen kylänsä Tlauhmuniin, Chinin osavaltioon, mutta päällikkönsä ja Zahau Laizo -päälliköiden välisten riitojen vuoksi he muuttivat paikkaan nimeltä Bual/Bualhmun, Chinin osavaltioon. Tässä paikassa muodostuivat eri alaheimot tai klaanit. Ne ovat Bualchhuak, Bawlchhim, Vantawl, Thlengngam, Chawntung, Khukhau/Khukhan ja Vanling. Neljä ensimmäistä muutti Mizoramiin, kun taas kolme viimeistä jäi takaisin.

HualhnamEdit

Tämä heimo tunnetaan myös nimellä Vualnam/Gualnam. Tärkeimpiä klaaneja ovat Muansuan, Lamtun, Mitsum, Zuisang, Hangman, Melheu, Helbik ja Matsuan.

KhiangteEdit

Khiangte ovat Pu Thuantakin jälkeläisiä. Heillä on kaksi veljeä, Sizang/Siyin ja Thaute. Heidän uskotaan tulleen nykyisille Mizo-kukkuloille luseiden peräkkäisten muuttoliikkeiden mukana vuosina 1600-1700 jKr. Khiangte koostuu Khupthlang-, Khupchhung-, Tumchhung-, Mualvum-, Khello-, Chhinghel- ja Chawngte- (Tuichhung-, Pamte-, Lungte- ja Muchhipchhuak-) klaaneista. He levittäytyivät Mizoramiin, Assamiin, Manipuriin ja Tripuraan Intiassa, Chittagongin kukkuloiden alueille Bangladeshissa sekä Chinin osavaltioon ja Sagaingin divisioonaan.

PaiteEdit

Paitit ovat Suur-Assamin osavaltion alaisen Mizoramin alkuperäisheimoja vuodesta 1750 jKr. lähtien. Mizoramin heimotutkimusinstituutti totesi julkaisemassaan kirjassa ”Paite in Mizoram”, että paite-kansa guite-päälliköineen saapui nykyisen Mizoramin alueelle yhdessä Lushain Palian-päällikön kanssa noin 1700-luvun alkupuoliskolla. Unionin hallitus on tunnustanut Paiten yhdeksi Mizoramin heimoista 8. tammikuuta 2003 päivätyllä Intian virallisessa lehdessä (Gazette of India) julkaistulla ilmoituksella nro 10 vuodelta 2003, joka koskee Scheduled Castes and Scheduled Tribes Orders (Amendment) Act 2002 -lakia.

Paitit eroavat sosiaalisesti ja kulttuurisesti muista Mizoramin heimoista. Majuri Shakespeare, Lushai-kukkuloiden ensimmäinen ylitarkastaja, sanoi, että paite-murre on lushailaisille käsittämätöntä. Hän totesi myös, että paiteilla on oma kulttuurinsa ja tapansa. Heillä on nyt erillinen puoliautonominen elin nimeltä Sialkal Range Development Council Champhain pohjoisosassa, jonka päämaja on Mimbungissa. Suurin osa Mizoramin paiteista kuuluu Dapzar Paite- tai Lamjang-heimoon.

LaiEdit

Vuonna 1953 Intia hyväksyi perustuslain, jossa se määritteli itsensä suvereeniksi demokraattiseksi tasavallaksi. Tuolloin Mizoramin eteläosan Lai-kansalle, joka on osa paljon laajempaa Lai/Chin-väestöä, myönnettiin identiteettinsä tukemiseksi perustuslain kuudennen luettelon mukainen autonominen piirineuvosto. Lawngtlai perustettiin Lai Autonomisen piirineuvoston päämajaan.

Kansa on säilyttänyt kielensä käytön yhteisössä ja koulutuksessa. Kielen säilyttäminen identiteetin symbolina on omaksuttu aina yläasteelle asti. Lain autonominen piirineuvosto hallinnoi heidän koulutustaan peruskoulusta keskikouluun, johon osavaltion hallitus (Mizoram) ei valvo eikä puutu. Lai-kansa puhuu sekä lai- että mizokieliä (jälkimmäinen on osavaltiossa virallinen kieli).

PangEdit

Pangit asuvat suurimmaksi osaksi Bungtlangin eteläisen maaseutualueen Bungtlangin lohkon Chamdurin laaksossa ja joissakin kylissä Chawngten, Tabungin ja Länsi-Phailengin alaosastoissa. Heillä ei ole erillistä alueellista itsehallintoa tai omaa autonomista elintä.

Yhdessä Bawmin ja Tlanglaun kanssa he ovat kamppailleet sen puolesta, että heidät tunnustettaisiin erilliseksi heimoksi. Suurin osa heistä asuu Chamdurin laaksossa Intiassa ja Chittagong Hills Tractsissa Bangladeshissa.

HmarEdit

Hmar-heimo asuu laajalla alueella Intian koillisosassa: Pherzawlin piirikunnassa Manipurissa, eri puolilla Tripuraa ja Cacharia, Hailakandissa, Karimganjissa ja NC Hillsin piirikunnassa Assamissa. Mizoramissa hmarit asuvat Aizawlin, Kolasibin, Champhain ja Lunglein piirikunnissa. Suurin osa Mizoramissa asuvista hmareista puhuu duhlian kieltä, kun taas muutamat heistä, jotka asuvat Sinlung Hillsin piirineuvostossa (SHDC), puhuvat khawsakin/darngawnin murretta, jonka jotkut hyväksyvät ”hmarin kieleksi”.

Heinäkuussa 1986, Mizon sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, jotkut hmar-johtajat perustivat Mizoramin hmar-yhdistyksen (Mizoram Hmar Association), jonka nimi muutettiin myöhemmin nimellä Hmar-kansankonventti (Hmar People’s Convention, HPC). HPC johti poliittista liikettä Mizoramin hmarien itsehallinnon puolesta ja vaati autonomista alueneuvostoa (ADC), joka kattaisi hmarien hallitsemat alueet Mizoramin pohjois- ja luoteisosissa.

HPC:n aktivistit muodostivat aseellisen siiven, Hmar Volunteer Cellin (HVC). Osavaltion hallitus pakotti heidät tarttumaan aseisiin vuoteen 1992 asti, jolloin HPC:n ja Mizoramin hallituksen edustajat sopivat vastavuoroisesti ministeritason neuvotteluista. Useiden neuvottelukierrosten jälkeen he allekirjoittivat 27. heinäkuuta 1994 Aizawlissa sovintopöytäkirjan. HPC:n aseistetut kaaderit antautuivat aseineen lokakuussa 1994. Hallitus perusti Sinlung Hills Development Councilin (SHDC) hmareita varten. Osa HPC:n johtajista ja kaadereista hylkäsi sovintosopimuksen, irtautui siitä ja perusti Hmar People’s Convention – Democratic (HPC-D) -järjestön.

Aliheimot tai klaanit:

Hmar-heimoon kuuluu lukuisia aliheimoja tai klaaneja (hmarin kielellä Pahnam), kuten Changsan, Chawngthu (Lersia, Khuntil ja Vanchiau) Chawhte, Khawzawl, Vankal, Darlong, Darngawn, Faihriem, Hrangchal, Hrangkhawl, Hrangchal, Hrangkhawl, Khawbung, Khawbung, Lawitlang, Leiri, Lungtau, Neitham, Ngurte, Hekte, Hrangate, Varte, Lungchuang, Sialhnam, Tlawmte, Suamte, Tuahlawr, Chhinghel, Khello, Mualvum, Tumchhung, Khupchhung, Khupthlang, Pakhumate, Selate, Sanate, Pakhuang, Banzang, Tamte, Thiek, Zote jne. Aiemmin näillä heimoilla oli omat kylänsä ja omat murteensa. Nykyään suurin osa hmarin väestöstä käyttää kuitenkin hmarin kieltä.

Sinlung Hills Development Council (SHDC) on nyt nimetty uudelleen Sinlung Hills Counciliksi vuoden 2018 sopimuksen mukaisesti.

RenthleiEdit

Vaikka Renthleit eivät ehkä vaikuta lukuisilta ja muinaisilta. Itse asiassa he ovat hyvin vanha heimo verrattuna luseihin (Ngaiten pojan Thlapaan jälkeläisiä). He ovat hyvin rohkea heimo, joka asettui myös Muchhiptlangiin ja Muleniin yhdessä Chawngten, Tochhawngin ja Vanchhawngin klaanien kanssa. Heidän klaaneihinsa kuuluvat Lianhlun, Zanchhing, Tinkulh, Chhing thlang, Chho nghek, Renza, Thangthlawl, SoHnel, Thuandum.

RalteEdit

Ralte-heimo koostui neljästä pääklaanista, jotka jakautuivat useisiin pienempiin klaaneihin. Nämä 4 pääklaania ovat Siakeng, Kawlni (Colney), Lelhchhun ja Khelte. He polveutuvat Thahdosta, Aisan Pa:n (Sektak) pojasta, joka oli Nuaimangpa Songthun ja hänen vaimonsa Neihtongin poika. 1.Siakengin klaanit – Engkhai, Siakhang, Haizang (Chawnthang & Chawnchhin), Chawngtual, Thangbur, Khumchiang, Hilki, Chhakawm, Engkhung, Khelhau, Darkim, Kipawm, Manglut, Hnawtkhel, Khumtung, Hilthang (Thangsiam, Damphut & Tukhum), Lehvung, Lehvung, Aite, Hauhniang & Hualkheng. 2.Kawlni klaanit – Arte, Lawisut, Helhlah, Thasûm, Saphaw, Khawnghawr, Bhal eng, Thangkawp, Chuaungeng, Holat, Hlamvel, Zahuat . 3.Lelhchhun klaanit – Chhunthang, Chhiarkim, Vawngsual, Tunglei, Leihang, Chuanglawk, Thangbung, Hratchhum, Hangdem, Hauphut, Selpeng, Haudim & chungleh. 4.Khelten klaanit – Vohang, Hausel, Vangtual, Chhinghlu, Hauvawng, Lawnghau, Chiangthir, Tualthang, Chiangkhai, Zaucha, Vohlu, Thatchhing, Chhiarchuang, Zahlei & Keulak.

ChawngthuEdit

Chawngthun sanotaan olevan Lersia Saivaten jälkeläisiä.Mizoramissa on kaksi pääklaania, jotka tulivat Mizo-kukkuloille Zahmuak-päälliköiden mukana.kaksi pääklaania ovat 1.Khuntil-Khunsut, Khunthlang, Haukawi, Saithleng. 2.Vanchiau- Maluang, Chingruam, Thangchuang.

HualngoEdit

Hualngot on tunnustettu erilliseksi heimoksi Myanmarissa, mutta Mizoramissa heidät on useimmiten yhdistetty Lusei-heimon alle. Tärkeimpiä klaaneja ovat mm: Bochung, Chalthleng, Cherput, ja Khupno.