Kahden tärkeimmän Applen perustajan – Steve Jobsin ja Steve Wozniakin – taustat olivat vaatimattomat, eikä heillä ollut kaupallista menestystä. Jotta heillä olisi ollut varaa Apple I:n ensimmäisiin kappaleisiin vuonna 1976, he myivät lähes kirjaimellisesti paidan selästään. Jobs sijoitti VW-bussinsa myynnistä saadut tulot (1 500 dollaria). ”Woz” luopui rakkaasta ohjelmoitavasta laskimestaan Hewlett-Packard 65:stä ja talletti 250 dollaria yhtiön kassaan.

Ronald Gerald Wayne, Applen tietokoneen ”kolmas perustaja”, työskenteli yhtiössä vain lyhyen aikaa. Hän kuvitti ensimmäisen Applen logon ja kirjoitti Apple I:n käyttöoppaan. Applella ollessaan hän myös kirjoitti heidän kumppanuussopimuksensa. Wayne työskenteli Jobsin kanssa Atarilla ennen Apple Computerin perustamista 1. huhtikuuta 1976. Hän sai 10 prosentin osuuden Applessa, mutta luopui osakkeistaan 800 dollarilla vain kaksi viikkoa myöhemmin, koska juridisesti kaikki osakkuusyhtiön jäsenet ovat henkilökohtaisesti vastuussa muiden osakkaiden veloista.

Applen listautumisen jälkeen Waynen osuus saattoi olla jopa 1,5 miljardin dollarin arvoinen. Hän väitti, ettei kadu osakkeiden myymistä, sillä hän oli tehnyt ”parhaan mahdollisen päätöksen sillä hetkellä”. CNET:n mukaan Wayne työskenteli vuodesta 1997 lähtien insinöörinä puolustusalan urakoitsijan palveluksessa Salinasissa, Kaliforniassa.

Katso myös: Two days in the desert with Apple’s lost founder, Ron Wayne @ engadget.com

Kaupallisen menestyksen perustan loivat vuonna 1977 pääomasijoittaja Arthur Rock sekä entinen Intelin manageri Mike Markkula, joka sijoitti Appleen 92 000 dollaria ja varmisti itselleen pankkilainan 250 000 dollaria. Markkulan houkutteli eläkkeeltä Steve Jobs, jonka Regis McKenna ja pääomasijoittaja Don Valentine suosittelivat hänelle.

Valentine – joka tavattuaan nuoren, hoitamattoman Jobsin kysyi McKennalta: ”Miksi lähetit minulle tämän ihmisrodun luopion?” – ei ollut kiinnostunut rahoittamaan Applea, mutta mainitsi Markkulalle Jobsin uudesta yrityksestä. Jobs kävi hänen luonaan ja vakuutti Markkulan Apple II:n ja yleensä henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoista. Myöhemmin Valentine kysyi Markkulalta, voisiko hän myös sijoittaa Appleen.

Vuonna 1977 Markkula toi mukanaan liiketaloudellista asiantuntemustaan sekä 250 000 Yhdysvaltain dollaria (80 000 dollaria oman pääoman ehtoisena sijoituksena yhtiöön ja 170 000 dollaria lainana), ja hänestä tuli yrityksen työntekijä numero kolme. Sijoitus kannatti Markkulan kannalta. Ennen kuin Apple listautui pörssiin vuonna 1980, hän omisti kolmanneksen yhtiöstä.

Markkula toi myös Applen ensimmäisen toimitusjohtajan, Michael Scottin, ja hoiti sitten itse tehtävää vuosina 1981-1983. Markkula toimi puheenjohtajana vuodesta 1985 vuoteen 1997, jolloin Jobsin palattua yhtiöön muodostettiin uusi hallitus. Wozniak, joka käytännöllisesti katsoen yksin loi kaksi ensimmäistä Apple-tietokonetta, kiittää Markkulaa enemmän Applen menestyksestä kuin itseään. ”Steve ja minä saamme paljon kunniaa, mutta Mike Markkula oli luultavasti enemmän vastuussa varhaisesta menestyksestämme, eikä hänestä koskaan kuulla”, kertoi Wozniak Failure Magazinelle heinäkuussa 2000.

Ote tv-dokumentista ”Triumph of the Nerds” (PBS)
Joulukuun 12. päivänä 1980 tapahtuneen listautumisannin myötä Jobsista ja Wozniakista tuli multimiljonäärejä, sillä Apple Computerin arvo nousi nyt 1,8 miljardiin dollariin. Jobsilla oli hallussaan 7,5 miljoonaa osaketta (217 miljoonaa dollaria); ”Woz” sai neljä miljoonaa osaketta (116 miljoonaa dollaria). Markkulan osuus seitsemästä miljoonasta osakkeesta oli 203 miljoonan arvoinen.

”Olin noin yli miljoonan dollarin arvoinen ollessani kaksikymmentäkolme, yli kymmenen miljoonan dollarin arvoinen ollessani kaksikymmentäneljä ja yli sadan miljoonan dollarin arvoinen ollessani kaksikymmentäviisi”, Jobs sanoi Robert Cringleyn (”Triumph of the Nerds”) haastattelussa vuonna 1996. ”Eikä se ollut niin tärkeää, koska en koskaan tehnyt sitä rahan takia.”

Lue seuraava sivu: Steve Jobs: Jobs: Kyse ei ole rahasta