Miletus, bysanttilainen Palation, turkkilainen Balat, muinainen kreikkalainen kaupunki Länsi-Anatoliassa, noin 30 km etelään nykyisestä Söken kaupungista, Turkki. Se sijaitsee lähellä Büyükmenderes (Menderes) -joen suuta.

Miletus oli ennen 500 eaa. suurin kreikkalainen kaupunki idässä. Se oli luonnollinen väylä Anatolian sisäosista tuleville tuotteille, ja sillä oli huomattava villakauppa Etelä-Italiassa sijaitsevan Sybariksen kanssa. Miletoksella oli tärkeä merkitys kreikkalaisen Naukratiksen siirtokunnan perustamisessa Egyptiin, ja se perusti yli 60 siirtokuntaa Mustanmeren rannikolle, mukaan lukien Abydos, Kysikos, Sinope (nykyinen Sinop), Olbia ja Pantikapaeum. Kaupankäynnin ja kolonisaation lisäksi kaupunki oli tunnettu kirjallisista ja tieteellis-filosofisista henkilöistä, joihin kuuluivat muun muassa Thales, Anaximander, Anaximenes ja Hecataeus. Milesialaiset puhuivat Karian kahden muun joonialaisen kaupungin, Myuksen ja Prienen, asukkaiden kanssa omaleimaista joonialaista murretta. Milesialaisten hallinnosta ennen vuotta 500 eaa. tiedetään vain vähän. Kuudennen vuosisadan alussa ja lopussa eaa. kaupunkia hallitsivat kuitenkin tyrannit Thrasybulos ja Histiaeus.

Seitsemännellä vuosisadalla eaa. Miletos joutui konfliktiin naapurivaltion Lydian kanssa, ja se todennäköisesti tunnusti lydialaisen yliherruuden kuudennen vuosisadan puolivälissä. Kuudennen vuosisadan loppupuolella se joutui persialaisten vallan alle yhdessä muiden Anatolian kreikkalaisten kaupunkien kanssa. Noin vuonna 499 eaa. milesialaiset johtivat joonialaista kapinaa, joka merkitsi kreikkalais-persialaisten sotien alkua (ks. edellä). Persialaiset rynnäköivät kaupunkiin ja ryöstivät sen vuonna 494. Persialaisten hävittyä kreikkalaisille (479) Miletos liittyi Ateenan hallitsemaan Delian liittoon. Viidennen vuosisadan puoliväliin mennessä kaupunki oli heikentynyt ja köyhtynyt sisäisten erimielisyyksien vuoksi, ja vuonna 442 se hävisi sodassa naapurikaupunki Samokselle.

Pian sen onni kuitenkin elpyi, ja mileteläiset ryhtyivät jälleenrakentamaan kaupunkiaan uudella ruudukkosuunnitelmalla, jonka Miletoksen Hippodamoksen keksimä tyyppi oli tällä kaudella. Vuonna 412 kaupunki asettui Spartan puolelle Ateenaa vastaan; ennen vuotta 350 sitä hallitsi Karian Mausolus, ja se kaatui Aleksanterille vuonna 334 piirityksen jälkeen. Miletoksen vaikutusvallasta kilpailleet hellenistiset hallitsijat olivat muun muassa Seleukidien Antiokhos IV Epifanes ja Pergamon Eumenes II, molemmat noin 170 eaa. Miletoksen kaupallinen merkitys säilyi, ja roomalaiset keisarit Augustus ja Trajanus kiinnittivät siihen erityistä huomiota. Kuudennella vuosisadalla jKr. sen kaksi satamaa olivat kuitenkin liettyneet, ja lopulta se hylättiin.

Rauniot valtaavat entisen niemimaan, jonka kruunaa Kalabak Tepe -kukkula. Arkaaisen kaupungin kokonaispinta-alaa ei tunneta, mutta hellenistisen kaupungin muureja ja perustuksia on paljastunut. Siellä on myös laajoja jäänteitä klassisesta kaupungista 5. vuosisadalta eaa. aina Rooman keisariaikaan saakka. Kreikkalais-roomalainen teatteri ja sen vieressä sijaitseva bysanttilainen linna ovat kohteen raunioista näkyvimmät.