A. Betlehemin hallitsijan syntymä ja toiminta.

1. (1-2) Israelin alhaisista ja nöyristä tulee Hallitsija.

Nyt kokoa itsesi joukkoihin,
Oi joukkojen tytär;
Hän on piirittänyt meidät;
He lyövät Israelin tuomaria sauvalla poskelle.
”Mutta sinä, Betlehem Efratah,
vaikka olet pieni Juudan tuhansien joukossa,
kuitenkin sinusta on minulle
lähtevä se, joka on tuleva Israelin hallitsijaksi,
jonka lähteminen on iankaikkisista ajoista,
iankaikkisista ajoista.”

a. Hän on piirittänyt meidät: Miika ilmoitti, että vieraat voimat nöyryyttävät Israelia, ja jopa sen tuomarit kärsivät loukkauksia.

b. Mutta sinä, Betlehem Efratah… sinusta on minulle tuleva se, joka on oleva Israelin hallitsija: Tulevana nöyryytyksen aikana vieraiden valtojen alla Jumala herättäisi suuren hallitsijan vaatimattomasta paikasta – Betlehemistä.

i. Betlehem tunnettiin hyvin Israelin suurimman kuninkaan Daavidin kotikaupunkina, mutta se ei kuitenkaan koskaan ollut suuri tai vaikutusvaltainen kaupunki. Se oli todella pieni Israelin tuhansien joukossa. Silti Jumala valitsi sen Messiaan, Israelin hallitsijan, syntymäpaikaksi.

ii. Tätä kohtaa Miikan 5:stä lainasivat ylipapit ja lainopettajat, kun Herodes kysyi Messiaan syntymästä (Matt. 2:5-6).

iii. Betlehem tarkoittaa leivän taloa, ja Jeesus on elämän leipä (Joh. 6:35). ”Ja nyt tuosta sanasta Ephrata. Se oli paikan vanha nimi, jonka juutalaiset säilyttivät ja jota he rakastivat. Sen merkitys on ’hedelmällisyys’ tai ’yltäkylläisyys’. Ah! hyvinhän Jeesus syntyi hedelmällisyyden talossa; sillä mistä muualta minun hedelmällisyyteni ja sinun hedelmällisyytesi, veljeni, tulee kuin Beetlehemistä. Meidän hedelmättömät sydämemme eivät koskaan tuottaneet yhtään hedelmää tai kukkaa, ennen kuin ne kasteltiin Vapahtajan verellä.” (Spurgeon)

c. Jonka lähtö on vanhasta, iankaikkisesta ajasta: Tämä loistelias lupaus toteutui Jeesuksessa Kristuksessa, ja Miikan profeetallinen ääni julisti, että vaikka Jeesus tuli Betlehemistä, hän ei aloittanut siellä. Hänen lähtönsä on iankaikkisesta menneisyydestä.

i. Raamattu kertoo meille, että Jeesus on alfa ja omega, alku ja loppu (Ilm. 22:13). Tämä tarkoittaa sitä, että Jeesus oli alusta asti olemassa. Ei ole koskaan ollut aikaa, jolloin Jeesus ei olisi ollut olemassa.

ii. Ennen kuin Jeesus syntyi Betlehemissä, hän oli olemassa Kolminaisuuden toisena persoonana (Joh. 17:5, 17:24). Nämä kohdat kertovat meille, että Isä ja Poika jakoivat menneessä iankaikkisuudessa rakkauden, yhteyden ja yhteisen kirkkauden suhteen. Nimeä ”Jeesus” ei tunnettu Kolminaisuuden toisen persoonan nimenä ennen kuin enkeli Gabriel ilmoitti sen Marialle (Luuk. 1:31). Mutta iankaikkinen Poika oli olemassa jo ennen kuin hän ilmoitti itsensä nimellä ”Jeesus.”

iii. Ennen Betlehemiä Jeesus oli kaiken luoja (Kol. 1:16-17, Joh. 1:1-3). ”Hän oli ennen kaikkea. Niin kuin hän on kaiken luoja, niin hän on ikuinen, eikä mikään osa siitä, mikä on luotu. Kaikki oleva paitsi Jumala on luotu. Se, mitä ei ole luotu, on Jumala. Mutta Jeesus on kaiken Luoja; siksi hän on Jumala, sillä hän ei voi olla osa omaa työtään.” (Clarke)

iv. Vanhassa testamentissa Jeesus esiintyi näkyväksi tulleena Jumalana eli Herran enkelinä. Vanhassa testamentissa on monia tapauksia, joissa yksilöiden osoitetaan kohdanneen Herran kasvokkain (1. Moos. 16:7-13, 1. Moos. 18, 1. Moos. 32:24-32, Joos. 5:13-15, Tuom. 6:11-24, Tuom. 13:8-24, Daniel 3). Jokaisessa tilanteessa henkilölle annetaan erilaisia nimityksiä, mutta kaikissa tapauksissa henkilöön viitataan selvästi itse HERRANA, joka kuitenkin esiintyy ihmisen muodossa.

v. Ikuisuudesta lähtien Jumalan aikojen suunnitelmaan kuului Jeesus (1. Piet. 1:20, Ef. 1:4).

vi. Tieto siitä, että Jeesuksen lähteminen on iankaikkisuudesta, iankaikkisuudesta, osoittaa meille joitakin tärkeitä asioita:

– Se osoittaa meille Jeesuksen kirkkauden, sen, että hän on paljon enemmän kuin ihminen.

– Se osoittaa meille Jeesuksen rakkauden, sen, että hän jättäisi taivaan kirkkauden meidän tähtemme.

– Se osoittaa meille Jeesuksen luonteen, että hän lisäisi jumaluuteensa ihmisyyden.

– Se osoittaa meille Jeesuksen myötätunnon, että hän pysyy täysin ihmisenä ja täysin Jumalana.

2. (3-5a) Hallitsija palvelee laumaansa.

Sentähden hän luopuu heistä,
kunnes synnyttävä on synnyttänyt;
Silloin hänen veljiensä jäännös
palaa israelilaisten luo.
Ja hän seisoo ja ruokkii laumaansa
Herran voimalla,
Herran, hänen Jumalansa, nimen mahtavuudessa,
Ja he pysyvät,
Sillä nyt hän on oleva suuri
maan ääriin asti,
Ja tämä on oleva rauha.

a. Hän luopuu heistä, siihen asti, kunnes aika koittaa: Se toteutui osittain Babylonian maanpakolaisuudessa ja paluussa, mutta täyttyy lopulta suuressa ahdingossa ja Israelin palauttamisessa. Molemmissa noissa aikakausissa, jolloin Herra näyttää olevan kaukana Israelista, kunnes palautuksen aika on valmis.

b. Silloin hänen veljiensä jäännös palaa… Hän seisoo ja ruokkii laumaansa Herran voimalla: Israelin koettelemuksen ajan jälkeen Herra palauttaa kirkkaasti. Betlehemissä syntynyt hallitsija huolehtii laumastaan hellästi Herran voimassa.

c. He saavat jäädä, sillä nyt Hän on suuri maan ääriin asti: Betlehemistä kotoisin olevan Hallitsijan suuruudesta tulee hänen kansansa asema. He pysyvät Hänen suuruutensa vuoksi.

d. Tämä tulee olemaan rauha: Kyse ei ole vain siitä, että Beetlehemin Hallitsija tuo rauhan; Hän on rauha. Kuten Paavali kirjoitti Jeesuksesta Ef. 2:14:ssä, Hän on meidän rauhamme.

3. (5b-6) Hallitsija vapauttaa Jaakobin Assyriasta.

Kun assyrialainen tulee maahamme,
ja kun hän tallaa palatsejamme,
silloin me herätämme häntä vastaan
seitsemän paimentolaismiestä ja kahdeksan ruhtinaallista miestä.
He hävittävät miekalla Assyrian maan,
ja Nimrodin maan sen sisäänkäynneillä,
Niin hän pelastaa meidät assyrialaiselta,
Kun hän tulee maahamme,
ja kun hän astuu rajojemme sisäpuolelle.

a. Kun assyrialainen tulee maahamme: Profeettojen mallin mukaan Miika sekoitti ennustuksessaan lähi- ja kaukaiset aikakaudet. Assyrialaisen uhka tulisi lähiaikoina molempia valtakuntia vastaan, mutta Miika käytti assyrialaisen ajatusta myös kaikista pakanakansoista tai -valtakunnista, jotka asettuivat Jumalan kansaa vastaan.

b. Me herätämme häntä vastaan seitsemän paimentolaismiestä ja kahdeksan ruhtinaallista miestä: Vaikka Jumalan kansan viholliset tulisivat heitä vastaan, Jumalan siunauksen alla johtajat nousevat heitä vastaan. Jumala toimii usein tällä tavoin vapauttaakseen meidät vihollisistamme.

B. Jaakobin jäännöksen voitto.

1. (7-9) Jäännös on suuri ja voitokas.

Silloin Jaakobin jäännös
on monien kansojen keskellä,
kuin Herran kaste,
kuin sadekuurot ruohon päällä,
jotka eivät viipyile ketään,
eikä odota ihmisten poikia.
Ja Jaakobin jäännös
olee pakanain joukossa,
monien kansojen keskellä,
Niinkuin leijona metsän petojen joukossa,
Niinkuin nuori leijona lammaslaumojen joukossa,
Joka kulkiessaan läpi,
kummatkin tallaa ja repii palasiksi,
että kukaan ei voi pelastaa.
Sinun kätesi kohoaa vastustajiasi vastaan,
ja kaikki vihollisesi hävitetään.

a. Jaakobin jäännös on… kuin Herran kaste: Kun Jumala vapauttaa Siionin, se ei ole mikään pieni vapautus. Se leviää niin laajalle kuin kaste ja sadekuurot ruohon päälle.

b. Kuin nuori leijona lammaslaumojen keskellä: Kun Jumala vapauttaa Siionin, se ei tule olemaan heikko vapautus. Se vahvistaa Israelia niin, että se voittaa vihollisensa kuin leijona lampaat. Tämä saa lopullisen täyttymyksensä tuhatvuotisessa maassa, kun sanotaan, että leijona makaa karitsan kanssa – mutta silti on parempi olla leijona!

2. (10-15) Herra kohoaa jäännösten keskellä.

”Ja sinä päivänä, sanoo Herra,
minä hävitän hevosenne keskuudestanne
ja tuhoan vaununne.
Minä hävitän maanne kaupungit
ja kukistan kaikki linnanne.
Minä hävitän noituuden kädestänne,
Eikä teillä saa olla ennustajia.
Kaiverretut kuvanne minä myös hävitän,
ja pyhät pylväänne keskuudestanne,
ei teidän pidä enää palvoa kättenne työtä,
puutekoristeisenne kuvanne minä revin pois keskuudestanne,
siten minä hävitän kaupunkinne.
Ja minä suoritan koston vihassa ja raivossa
kansoille, jotka eivät ole kuulleet.”

a. Minä hävitän hevosesi… maasi kaupungit… linnoituksesi… noituutesi… veistetyt kuvasi… pyhät pylväsi: Herra ei salli palautetussa Siionissa mitään niistä epäjumalanpalveluksista, joita Israel aikoinaan harjoitti. Sen sijaan Hän hävittää kaikki nuo asiat, olivatpa ne sitten pohjimmiltaan hyviä (hevoset tai kaupungit) tai pohjimmiltaan pahoja (noituudet… pyhät pylväät).

b. Minä suoritan koston… kansoille, jotka eivät ole kuulleet: Jumala ei huolehdi ainoastaan Israelin puhtaudesta; tuhatvuotisessa maailmassa myös kansojen on vaelteltava puhtaudessa Hänen edessään.