NATO on monikansallinen puolustusliitto, ja sen olemassaolo on keskeistä suurelle osalle maailman geopoliittisista suhteista juuri nyt.
Kerromme Pohjois-Atlantin puolustusliitosta ja siitä, miten se on 60 vuotta perustamisensa jälkeen edelleen yksi globaalin turvallisuuden kulmakivistä…
Mikä on Nato? Mitä Nato tarkoittaa?
Nato eli Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen sotilasliitto.
Nato perustettiin toisen maailmansodan jälkeen lähinnä estämään Neuvostoliiton laajentuminen Eurooppaan.
Se perustettiin, kun 12 jäsenvaltiota allekirjoitti Pohjois-Atlantin sopimuksen vuonna 1949
Sen jälkeen se on laajentunut 29 jäsenvaltioon.
Organisaatiota pidetään historian suurimpana ja vaikutusvaltaisimpana sotilasliittona.
Se on sitoutunut yksilönvapauteen,
Demokratiaan,
Ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen,
Jokainen päätöksenteko on tehty yksimielisesti.
Naton pysyvä päämaja on Brysselissä, jossa pääsihteeri toimii korkeimpien päätöksentekoelinten puheenjohtajana.
Nykymuotoinen pääsihteeri on Norjan entinen pääministeri Jens Stoltenberg.
Huippukokoukset eivät ole säännöllisiä, vaan hallitusten ja valtioiden päämiehet tapaavat liittouman kehittymisen kannalta keskeisinä hetkinä.
Huippukokouksia käytetään esimerkiksi uuden politiikan esittelyyn, uusien jäsenten kutsumiseen liittoutumaan, tärkeiden aloitteiden käynnistämiseen ja kumppanuuksien vahvistamiseen.
Mitkä maat ovat Naton jäseniä?
Vuonna 1949 liittoutumassa oli 12 perustajajäsentä. Nämä olivat: Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Iso-Britannia, Ranska, Tanska ja Yhdysvallat.
Sittemmin liittyneitä jäsenmaita ovat olleet mm. seuraavat: Kreikka ja Turkki (1952), Saksa (1955), Espanja (1982), Tšekki, Unkari ja Puola (1999), Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Slovenia (2004) sekä Albania ja Kroatia (2009).
Mitkä ovat Naton tavoitteet ja miten Nato pitää meidät turvassa?
Nato pyrkii turvaamaan jäsentensä vapauden ja turvallisuuden poliittisin ja sotilaallisin keinoin.
Se perustettiin ensisijaisesti pitämään Eurooppa turvassa estämällä mahdolliset hyökkäykset.
Vuonna 1949 tämä tarkoitti Neuvostoliiton laajentumisen pysäyttämistä, kansallismielisen militarismin heräämisen estämistä Euroopassa ja Euroopan poliittisen yhdentymisen edistämistä.
Mutta Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 ja Varsovan liiton hajottua Natolla ei ollut enää mitään ilmeistä tarkoitusta.
Aikojen saatossa järjestö on muuttunut, ja viime vuosina se on keskittynyt yhä enemmän rauhanturvaamiseen.
Nato tunnetaan parhaiten Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklasta – jossa jäsenet sitoutuvat tulemaan avuksi hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle.
Mikä on 5 artikla?
Viidennessä artiklassa todetaan, että jos Naton liittolainen joutuu hyökkäyksen uhriksi, jokainen muu liiton jäsen pitää tätä väkivallantekoa hyökkäyksenä kaikkia jäseniä vastaan ja ryhtyy tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin hyökkäyksen kohteeksi joutuneen liittolaisen auttamiseksi.
Milloin 5 artiklaan on vedottu?
Viidenteen artiklaan on vedottu vain kerran, syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Amerikassa.
Vähemmän kuin vuorokauden kuluttua syyskuun 11. päivän iskuista ja ensimmäistä kertaa Naton historiassa liittoutuneet vetosivat 5 artiklan periaatteeseen.
Liittoutuneet neuvottelivat keskenään, ja neuvosto päätti yhteisistä toimista. Yhdysvallat saattoi toteuttaa myös itsenäisiä toimia YK:n peruskirjan mukaisten oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti.
4. lokakuuta, kun oli varmistunut, että iskut tulivat ulkomailta, Nato suostui tukemaan Yhdysvaltoja kahdeksan toimenpiteen avulla.
Yhdysvaltojen pyynnöstä Nato käynnisti kaikkien aikojen ensimmäisen terrorismin vastaisen operaationsa Eagle Assistin lokakuun puolivälistä vuoden 2001 toukokuun puoliväliin 2002. Se koostui seitsemästä Naton AWACS-tutkakoneesta, jotka auttoivat partioimaan Amerikan yllä.
Miten Natoa rahoitetaan?
Jokainen maa maksaa Naton budjettiin tietyn summan sovitun kaavan mukaan.
Nato edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot käyttävät kaksi prosenttia maansa varallisuudesta puolustukseen.
Nato edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot käyttävät kaksi prosenttia maansa varallisuudesta puolustukseen.