Magnus Carlsen on erinomainen shakinpelaaja, jolla on poikkeuksellisia saavutuksia koko nuoren uransa ajan. Monet shakinharrastajat kutsuvat häntä ”shakin Mozartiksi”.

Epäilemättä Magnus Carlsenin shakkiura on vaikuttava. Hän sai suurmestarin arvonimen 13-vuotiaana vuonna 2004.

Muutama vuosi myöhemmin, vuonna 2009, Magnus Carlsen saavutti vaikuttavan Elo-luokituksen, joka oli yli 2800, ja vain vuotta myöhemmin hänestä tuli maailman nuorin pelaaja, joka saavutti nro. 1 FIDE:n rankingissa.

Kolme vuotta myöhemmin Carlsen voitti hallitsevan shakin maailmanmestarin Vishy Anandin kahdentoista pelin ottelussa (Carlsen jopa lopetti ottelun 10 pelin jälkeen) ja tuli uudeksi shakin maailmanmestariksi. Seuraavana vuonna Magnus Carlsen pääsi puolustamaan titteliään toisessa ottelussa Vishy Anandia vastaan shakin maailmanmestaruuskilpailussa. Vuonna 2016 hän puolusti titteliään toisen kerran Sergei Karjakinia vastaan.

Sen lisäksi hän pitää hallussaan tämänhetkistä Elo-luokitusennätystä. Toukokuussa 2014 hän saavutti huippuluokituksen 2882 -vain 18 pisteen päässä maagisesta 2900 pisteen rajasta, jota yksikään ihmisen shakinpelaaja historiassa ei ole koskaan ylittänyt.

• Haluatko parantaa shakkisi tänään? Ilmoittaudu ILMAISELLE mestarikurssillemme täällä!

Mutta mitkä ovat syyt hänen menestyksensä taustalla? Jotkut shakinpelaajat väittävät, että hän on täydellinen shakinpelaaja, joka hallitsee sekä taktiset että asemalliset asemat. Toiset taas viittaavat hänen vaikuttavaan psykologiseen ja fyysiseen olemukseensa. Lopuksi monet ihmettelevät, mikä mahtaa olla Magnus Carlsenin ÄO (älykkyysosamäärä).

Mutta mitä tiedämme Magnus Carlsenin älykkyydestä? Mitä tiedämme älykkyydestä yleensä? Ja onko hänen älykkyytensä ja hänen shakkitaitojensa välillä korrelaatiota?

Seuraavassa artikkelissa käsitellään Magnus Carlsenin älykkyysosamäärää ja sen merkitystä hänen tuloksilleen shakkipelissä.

Lyhyt johdatus älykkyyden käsitteeseen

”Älykkyys on konkurssissa oleva käsite. Mitä se sitten tarkoittaakin – eikä kukaan oikeastaan edes tiedä, miten se määritellään – älykkyys on niin katoavaista, ettei kukaan voi mitata sitä tarkasti.” (Herrnstein ja Murray 1994)

Ihmisen älykkyyden tutkimus alkoi ranskalaisen tiedemiehen Alfred Binet’n tutkimuksista vuonna 1904.

Alfred Binet sai tehtäväkseen kehittää testin, jonka avulla voidaan tunnistaa lapset, jotka eivät olleet tarpeeksi hyviä kouluun lähetettäviksi. Tämän objektiivisen välineen tulisi optimoida ja täydentää opettajien neuvoja.

Älykkyyden määrittely on kysymys, joka askarruttaa tiedettä tähän päivään asti.

Tästä asiasta on olemassa monenlaisia väittämiä. Useimmat asiantuntijat ovat kuitenkin löytäneet yhteisymmärryksen kolmesta merkittävästä älykkyyden mittarista:
1. Kyky selviytyä abstraktioista, ideoista, symboleista, käsitteistä ja periaatteista.
2. Kyky ratkaista ongelmia ja hallita uusia tilanteita.
3. Kyky hankkia ja käyttää sekä sanallisia että symbolisia abstraktioita.

Käsitteelle ei kuitenkaan ole vieläkään olemassa tarkkaa määritelmää. Älykkyys sisältää myös sellaisia asioita kuin logiikka, abstrakti ajattelu, ymmärrys, oppiminen ja kymmeniä muita osatekijöitä.

Yllä mainittu määritelmä saattaa aiheuttaa huomattavia ongelmia, koska siitä puuttuvat ne olennaiset osatekijät, jotka eivät ole älyllisellä tavalla. Tällaisia komponentteja ovat esimerkiksi emotionaaliset ja sosiaaliset kompetenssit, sensoriset kompetenssit, suoritusmotivaatio, visuaalinen hahmotuskyky ja monet muut.

Älykkyyden mittaaminen – älykkyystestit

Vaikka Binet kehitti ensimmäisen menettelyn älykkyysosamäärän määrittämiseksi vuonna 1904, William Stern keksi termin ”älykkyysosamäärä” (ÄO) kahdeksan vuotta myöhemmin.

Älykkyyttä pidetään normaalisti jakaantuneena, ja se merkitään useimmiten ÄO-arvona (ÄO). Keskimääräinen ÄO on 100. Jos siis joku saavuttaa älykkyysosamäärän 100, todennäköisyys sille, että henkilö on älykkäämpi tai vähemmän älykäs kuin sinä, on kussakin tapauksessa 50 %.

Noin 68 % älykkyysosamäärästä sijoittuu keskihajonnan -1 ja + 1 väliin – siis keskialueelle. 68 % kaikista älykkyysosamääräpistemääristä on 85 ja 115,15 pisteen välillä eli tämän -1 ja +1 välisen keskihajonnan sisällä. Näin on, jos todella pitää paikkansa, että 100 on konkreettinen keskiarvo.

Jos siis mennään yhden keskihajonnan ylöspäin keskiarvosta (+1), ÄO-pistemäärä on 115. Kun älykkyysosamäärä on 115, todennäköisyys tavata joku, joka on älykkäämpi kuin sinä, on vain 16 %. Näin ollen 84 % kaikista ihmisistä on yhtä älykkäitä tai vähemmän älykkäitä kuin sinä.

95 %:lla väestöstä älykkyysosamäärä on välillä 70-130.

Jos älykkyysosamäärä on 145, todennäköisyys tavata koskaan ketään, joka on vielä älykkäämpi, on äärimmäisen pieni. Vain 0,13 % koko maailman väestöstä saavuttaa vielä korkeamman ÄO:n.

Mikä on Magnus Carlsenin ÄO?

Varmasti on äärimmäisen mielenkiintoista saada tietää, kuinka korkea ”shakin Mozartin”, ainutlaatuisen shakinpelaajan ÄO on. Valitettavasti hän ei ole vielä koskaan käynyt ÄO-testissä. Hänen älykkyyttään ei siis ole mitattu tähän päivään mennessä.

Mutta ihmisen älykkyyttä ei voida mitata tarkasti testin tai matemaattisen kaavan avulla. Näin ollen tällaisen testin tulos riippuu sen suunnittelusta.

Toinen shakkijättiläinen, Garri Kasparov, päätti tehdä testin ja sen tulokset ovat hyvin kiistanalaisia. Joidenkin lähteiden mukaan Garri Kasparovin älykkyysosamäärä on 185-190, joten amerikkalainen Super Scholar -järjestö sisällytti hänet maailman kymmenen älykkäimmän ihmisen listalle.

Yli 140 pisteen tulosta pidetään nerotasona. Tutkijoiden mukaan vain 0,5 prosentilla ihmisistä maapallolla on näin korkea ÄO. Entinen maailmanmestari Kasparov on Super Scholarin mukaan 50 pistettä nerotason yläpuolella.

Saksalainen Der Spiegel -lehti yritti kuitenkin selvittää Kasparovin ÄO:ta vuosina 1987-88. Kasparoville tehtiin lukuisia testejä, joilla mitattiin hänen muistiaan, avaruudellista kykyään ja abstraktia päättelykykyään kansainvälisten psykologien valvonnassa. Ryhmä mittaa hänen ÄO:nsa ”vain” 135:ksi.

Toisen vahvan budapestilaisen shakinpelaajan, Judit Polgárin, historian kiistatta parhaan naispuolisen shakinpelaajan ÄO:ksi ilmoitettiin 170!

Älykkyysosamäärän ja shakkivahvuuden väliseen yhteyteen liittyy kuitenkin epäilyjä. Varmasti on oltava melko älykäs menestyäkseen shakissa, mutta on paljon muitakin tekijöitä, jotka ovat tärkeitä shakkimenestyksen kannalta. Erinomainen muisti, emotionaalinen vakaus tai pitkä keskittymiskyky ovat myös tärkeitä taitoja shakissa!

Magnus Carlsenin, joka on ansainnut FIDE:n listan ykkössijan, täytyy kuitenkin olla poikkeuksellisen älykäs! Ei epäilystäkään, että jos hän tekisi testin, Magnus Carlsenin ÄO olisi todella korkea! Miksi kuitenkin laittaa hänen kiistaton älykkyytensä numeroihin? Tiedetään, että suurimpien shakinpelaajien älykkyysosamäärät ovat taulukon korkeimmat. ÄO:n ja Elo-luokituksen korrelaatiosta voit lukea täältä tarkemmin.

Johtopäätös – Mitä voimme sanoa Magnus Carlsenin ÄO:sta?

Epäilemättä Magnus Carlsenin ÄO:n täytyy olla erittäin korkea! Maailman parhaan shakinpelaajan erityinen älykkyys on kiistaton – ilman mitään testejä ja numeroita!

Jos haluat huomauttaa jotakin tai lisätä jonkin tärkeän vihjeen, jätä rohkeasti kommentti spekulatiivisesta aiheesta Magnus Carlsenin ÄO.

• Älkää unohtako rekisteröityä ILMAISELLE Mestarikurssillemme täällä!

Muut mielenkiintoiset artikkelit sinulle:

• 10 kaikkien aikojen suurinta shakinpelaajaa – Lopullinen lista
• Kuka on kaikkien aikojen paras shakinpelaaja?
• Magnus Carlsenin parhaat shakkiloppupelit
• How to Win at Chess – The Ultimate Guide
• Shakkistrategian vinkit aloittelijoille – The Definitive Guide
• What are the Best Chess Opening Moves? – The Definitive Guide
• The iChess Club on jäsenyys, joka tarjoaa kaltaisillesi shakin ystäville monenlaisia premium-etuja. Tutustu siihen.