Toisen maailmansodan veteraani Goldberg oli yksi New Yorkin koulukunnan viimeisistä jäljellä olevista eloonjääneistä; häntä kutsuttiin joskus abstraktin ekspressionismin niin sanottuun ”toiseen sukupolveen” kuuluvaksi, vaikkakin hän aloitti toiminta-aiheisten maalaustensa esilläpidon tärkeissä ryhmänäyttelyissä New Yorkin gallerioissa 1950-luvun alussa. Goldberg aloitti opinnot Art Students League of New Yorkissa 14-vuotiaana. 1950-luvulla hän opiskeli maalausta Hans Hofmannin kanssa ja keskusteli maalaustaiteesta Willem de Kooningin, Lee Krasnerin, Jackson Pollockin, Franz Klinen, Mark Rothkon ja useiden muiden newyorkilaisen koulukunnan edustajien kanssa toisinaan The Eighth Street Clubissa, joka oli New Yorkin Tenth Streetillä ja sen ympäristössä työskentelevien modernien taiteilijoiden vakituinen tapaamispaikka, ja toisinaan myös Cedar Barissa. Hän alkoi asettaa maalauksiaan näytteille New Yorkissa 1950-luvun alkupuolella, ja hänen abstraktia ekspressionismia edustaviin kollegoihinsa kuului muun muassa sellaisia taiteilijoita kuin Joan Mitchell, Alfred Leslie, Grace Hartigan, Helen Frankenthaler, Knox Martin, Friedel Dzubas, Norman Bluhm ja Sam Francis.
Michael Goldberg tuli tunnetuksi 1950-luvun loppupuolella, 1960-luvun alkupuolella juuri kun värikenttämalaus (Color field painting), kovan reunan maalaus (Hard-edge painting) ja pop-taide (Pop-art) nousivat keskeiselle sijalle. Taidemaailman muotien muuttuessa; hänen suurimpia saavutuksiaan taidemaalarina ei tunnustettu riittävästi; ja kuten monet hänen sukupolvensa edustajat, hänen työnsä jäivät monien vuosien ajan huomiotta. Hänet tunnettiin 1950-luvun alussa suhteesta runoilija ja näytelmäkirjailija Violet Ranny Langin kanssa, ja häntä juhlitaan hänen näytelmässään ”Fire Exit”, kuten Alison Lurien muistelmateoksessa V.R. Lang, Poems & Plays, with a Memoir by Alison Lurie kerrotaan. Vaikka 1970- ja 1980-luvuilla hänen työnsä alkoi saavuttaa tunnustusta ja arvostusta, ja hän nautti pitkästä, menestyksekkäästä ja juhlitusta urasta abstraktina taidemaalarina. Hänen teoksensa, kuten muidenkin abstraktin ekspressionismin sukupolven edustajien teokset, ilmentävät länsimaisen metafysiikan ja itämaisen filosofian maalauksellista yhdistämistä. Koko pitkän uransa ajan ja kypsään ikäänsä saakka hän jatkoi opettamista, maalaamista ja töidensä esillä pitämistä. Hänen kursseillaan School of Visual Artsissa oli paljon uskollisia oppilaita ja ihailijoita. Hän asui vaimonsa ja pitkäaikaisen kumppaninsa, taidemaalari Lynn Umlaufin kanssa, joka myös opettaa School of Visual Artsissa. Hän kuoli Manhattanilla sydänkohtaukseen. Häneltä jäi henkiin myös hänen veljensä, kirjailija Gerald Jay Goldberg.