Mendelsohnin manööveri on nielemismanööveri, joka on suunniteltu hoitamaan sekä vähentynyttä kurkunpään liikettä että rajoittunutta krikofaryngeaalista avautumista. Tämä manööveri suoritetaan siten, että potilas pitää kurkunpäätä ylhäällä joko kaulan lihaksilla tai kädellä nielemisen aikana pidemmän aikaa. Tämän tekniikan lähtökohtana on, että jos kurkunpään kohoamisen laajuutta ja kestoa voitaisiin lisätä, kurkunpään avautumisen laajuus ja kesto lisääntyisivät vastavuoroisesti. On tärkeää huomata, että tätä tekniikkaa käytetään vain lyhytaikaisesti, kun potilaan nielemisrefleksi palautuu alkuperäiseen tilaansa. Tätä ei pitäisi pitää pysyvänä ratkaisuna nielemisvaikeuksiin. Kliinikon on myös pyydettävä lääkärin lupa ennen kuin hän kokeilee näitä tekniikoita potilaiden kanssa, sillä tämäntyyppisistä ongelmista kärsivillä henkilöillä on usein useita diagnooseja.
Jotta Mendelsohnin nielemismanööveriä voidaan käyttää tehokkaasti, potilaan on täytettävä useita vaatimuksia. Ensinnäkin potilaalla on oltava riittävä kielitaito seurata ohjeita, jotka voivat olla hieman abstrakteja. Siksi potilas, jolla on vaikea kielihäiriö, ei olisi hyvä ehdokas. Toiseksi potilaan kognitiivisten kykyjen on oltava kunnossa, eli hänen on pystyttävä ymmärtämään, mitä hän tekee ja miksi hän tekee sen. Vielä tärkeämpää on, että potilailla on oltava kyky muistaa tehdä se joka kerta, kun he nielevät, mikä voi olla ongelma jopa niille henkilöille, joilla ei ole muistihäiriöitä. Lopuksi on todettava, että tätä manööveriä yrittävien potilaiden on oltava hyvässä fyysisessä kunnossa, koska se vaatii lisääntynyttä lihasvoimaa, mikä johtaa väsymykseen. Näitä vaatimuksia voidaan pitää monin tavoin rajoituksina, sillä potilaat, jotka eivät täytä niitä, eivät pysty käyttämään manööveriä tehokkaasti.
Kliinisessä kokemuksessani, joka on enimmäkseen ollut joko pitkäaikais- tai akuuttihoitoympäristössä, potilaat olivat joko lääketieteellisesti tai kognitiivisesti liian heikossa kunnossa tämän manööverin käyttämiseen. Siksi nämä henkilöt ohjattiin korvalääkärin vastaanotolle krikofaryngeuksen laajentamista varten, mikä tarjosi paljon pysyvämmän ja luotettavamman ratkaisun ongelmaan. Tämän toimenpiteen tulokset näyttivät olevan kaiken kaikkiaan myönteisiä, ja monet potilaat palasivat normaaliin p.o.-saantiin. Potilaat, jotka oppivat tämän manööverin, olivat enimmäkseen nuorempia, kognitiivisesti ehjiä henkilöitä, joilla oli ollut pieniä aivohalvauksia tai nielurisasyöpä. Jopa näillä potilailla oli kuitenkin jonkin verran vaikeuksia oppia tarkasti, mitä tehdä, ja muistaa tehdä se joka kerta. Useimmat tarvitsivat jatkuvaa opastusta koko aterian ajan.
Nielemismanöövereitä, erityisesti Mendelsohnin manööveriä, voidaan siis käyttää tehokkaasti potilaan nielemisen eri osa-alueiden hoitoon. Näitä manöövereitä voi kuitenkin olla vaikea opettaa abstraktien ohjeiden vuoksi, niitä voi olla vaikea seurata muistin rajoitusten vuoksi ja niitä voi olla vaikea käyttää johdonmukaisesti väsymyksen vaikutuksesta.
Tohtori Amy Ogburn Yeager on apulaisprofessori Auburn University Montgomeryssä ja kuuluu SpeechPathology.com-sivuston neuvottelukuntaan. Tällä hetkellä hän asuu Montgomeryssä, Alabamassa, ja hänet tavoittaa osoitteesta [email protected].